Washington, 05.08.02 (IPS) – Heinäkuun lopulla Yhdysvaltain senaatin ulkoasiainvaliokunta päätti lähettää naisten oikeuksien yleissopimuksen senaatin hyväksyttäväksi. Demokraattijohtoisen valiokunnan äänin 12-7 hyväksymä päätös uhmaa suoraan George W. Bushin hallintoa.
Kaikki valiokunnan demokraattijäsenet ja myös kaksi vanhoillista republikaanijäsentä äänestivät sopimuksen puolesta. YK:n naisten syrjinnän poistamista koskevaan yleissopimuksen (Cedaw) on tähän mennessä ratifioinut 170 maata.
Yhdysvaltain satajäsenisessä senaatissa täytyy 67:n puoltaa laillistamista, jotta sopimus hyväksyttäisiin. Voimakkaimmin sitä vastustavat kristilliset ja katoliset oikeistoryhmät, joiden mielestä Cedaw-sopimus heikentäisi perheen asemaa Yhdysvalloissa ja murentaisi maan riippumattomuutta.
Senaatin on määrä äänestää asiasta juuri ennen marraskuisia kongressivaaleja. Tuloksella voi olla merkittäviä poliittisia vaikutuksia. Viime syyskuun jälkeen entistä useammat naiset kannattavat Bushia, mutta he voivat taas vaihtaa leiriä, jos republikaanit hylkäävät sopimuksen.
Joidenkin tarkkailijoiden mukaan republikaaniset senaattorit saattavat yrittää estää äänestyksen sopimuksesta kannatussyistä, kun senaatti palaa kesälomilta syyskuussa. Jo valiokunnan käsittelyssä puheenjohtaja, senaattori Joseph Biden joutui lykkäämään äänestystä kahdesti kahden viikon aikana republikaanijäsenten käyttäessä harvinaisia menettelytapavastalauseita.
"Uskomme, että he haluavat vain viivyttää asiaa kunnes senaatti hajaantuu marraskuun vaaleihin", sanoo Elisa Massimino, joka johtaa Lakimiesten ihmisoikeuskomissiota Washingtonissa.
Biden kuitenkin uskoo, että hänellä on riittävästi ääniä sekä käsittelyn teknisten esteiden kumoamiseen että äänestyksen voittamiseen.
Cedaw-sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa vuonna 1979, ja silloinen Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter allekirjoitti sen seuraavana vuonna. Sopimuksessa vaaditaan kaikkia allekirjoittaneita maita takaamaan sukupuolten välisen tasa-arvon koulutuksessa, avioliitossa, työhönotossa, terveydenhuollossa, lainmukaisissa oikeuksissa sekä julkisissa viroissa.
Yleiskokous nimitti komitean valvomaan sopimuksen täytäntöönpanoa ja tekemään suosituksia niin itselleen kuin eri jäsenmaille naisten asemasta. Komiteaan kuuluu 23 asiantuntijaa sopimuksen allekirjoittaneista maista.
Yhdysvallat on Monacon ja San Marinon lisäksi ainoa länsimaa, joka ei ole ratifioinut sopimusta. Muut sopimuksen laillistamatta jättäneet ovat Iranin, Omanin, Qatarin, Syyrian, Afganistanin, Sudanin ja Somalian kaltaisia islamilaisia maita.
Carter allekirjoitti sopimuksen vuonna 1980 ja se vietiin senaatin käsiteltäväksi saman vuoden marraskuussa, jolloin Ronald Reagan päihitti Carterin presidentinvaaleissa. Sekä Reagan että hänen seuraajansa George Bush vanhempi kieltäytyivät tuomasta sopimusta uudelleen käsittelyyn.
Kesäkuussa 1993 presidentti Clinton lupasi viedä asiaa eteenpäin. Seuraavan vuoden syyskuussa senaatin ulkoasiainvaliokunta hyväksyi sopimuksen, mutta oikeistorepublikaanit vaativat sen pantavaksi pöydälle vaaleihin saakka.
Marraskuun vaalien jälkeen republikaaneilla oli valta senaatissa ja asia lykkääntyi. Biden päätti yrittää sopimuksen viemistä eteenpäin vielä kerran, kun demokraatit pääsivät uudelleen senaatin enemmistöksi viime vuonna.
Bushin hallinto hyväksyi sopimuksen ottamisen käsittelyyn alkuvuodesta, mutta nyt suunta on muuttunut.
Heinäkuussa ulkoministeri Colin Powell ilmoitti Bidenille, että hallitus on pyytänyt sopimuksesta selontekoa oikeusministeriöltä. Ministeriön johtaja, oikeusministeri John Ashcroft yhdistetään läheisesti niihin kristillisiin oikeistoryhmiin, jotka vastustavat sopimusta.
Yhdeksän osavaltion lainsäädäntöelimet ja yli 166 erilaista järjestöä ovat ilmaisseet tukensa sopimukselle.
(Inter Press Service)
