Bagdad, 24.06.02 (IPS) – Elämä Irakissa soljuu verrattain normaaleissa uomissaan, vaikka epävarmuus Yhdysvaltain seuraavasta siirrosta vaivaa kaikkia. Irakilaiset tivaavat jokaiselta ulkomaalaiselta, joko pommitukset pian alkavat. Moni kuitenkin jatkaa, että odotettavissa on tuskin mitään, mitä täällä ei olisi koettu ennekin.
"Olemme jo kokeneet yhtä ja toista. Tilanne huolestuttaa, mutta huolen ei voi antaa ohjata koko elämää", sanoo eräs nimettömänä pysyttelevä bagdadilainen nainen.
Irakilaiset koettavat selvitä arjestaan niin hyvin kuin taitavat, ja ainakin Bagdadissa se näyttää sujuvan. Shorjan markkinoilta pääkaupungin keskustasta saa kaikkea tarpeellista: riisiä, sokeria, makaronia, maitopulveria ja jopa Pepsi-colaa. Kauppasaarrossa olevaksi maaksi liiketoiminta on sangen vilkasta.
Tavara tuntuu löytävän tiensä Irakiin, mutta hinnat ovat yhä liian korkeita keskivertoasukkaille. Virkamies ansaitsee kuukaudessa 10 000 dinaaria (reilut viisi euroa), mutta kilo papuja maksaa 400 dinaaria (noin 20 senttiä) ja pakkaus maitopulveria hiukan enemmän. Myynnissä oleva maitopulveri on enimmäkseen peräisin valtion säännöstelyeristä, joita ihmiset kauppaavat eteenpäin saadakseen rahaa vaatteiden ja kenkien ostoon.
YK uudisti toukokuussa Irakin pakotesääntöjä. Tarkoituksena oli helpottaa välttämättömien hyödykkeiden saantia ja kiristää entisestään sotilastarvikkeiden kauppaa. Uusien pakotteiden vaikutusta ei pystytä vielä arvioimaan. Näyttää kuitenkin siltä, että tavaraa tihkuu maahan aiempaa enemmän, ja bagdadilaiset hyötyvät siitä ensimmäisinä.
Yritystoiminta on myös vilkastunut. Ulkomaiset, enimmäkseen arabimaista kotoisin olevat yritykset, avaavat toimistojaan Bagdadissa ja työllistävät irakilaisia. Ruoan ohella maahan virtaa muuta tavaraa tietokoneista teräkseen. Ravintolat ovat täynnä, ja liikemiehet antavat hyvät juomarahat. Työtä on tarjolla myös vilkastuvassa jälleen- ja uudisrakentamisessa.
Yhä lukuisammat liikesopimukset tehdään Yhdysvaltain hallinnoiman ruokaa öljyä vastaan -sopimuksen ulkopuolella. Irak solmii suoria kauppasopimuksia naapureidensa, muun muassa Persianlahden arabimaiden, kanssa. Se kiihdyttää tavaran valvomatonta virtaa rajojen yli.
Presidentti Saddam Husseinin neuvonantaja Abdel Razzak el-Hashimi sanoo, että Yhdysvallat on yrittänyt esittää Irakin alueellisena uhkatekijänä, mutta kauppasopimukset todistavat päinvastaista. Hän muistuttaa, että Irakilla on diplomaattisuhteet kaikkiin alueen valtioihin Saudi-Arabiaa ja Kuwaitia lukuunottamatta.
Yhdysvaltain toiveet Irakin johdon vaihtamisesta Hashimi torjuu jyrkästi. Hänen mielestään ehdotus rikkoo kansainvälistä lakia ja on Yhdysvaltain harjoittamaa valtioterrorismia.
Hashimi kehottaa Yhdysvaltoja ottamaan opiksi Venezuelan viimeaikaisista tapahtumista. "Yhdysvaltain kätyrit yrittivät syrjäyttää presidentti Hugo Chavezin, mutta kansa nosti hänet takaisin valtaan. Kun kansa tukee presidenttiään, edes Yhdysvallat ei mahda asialle mitään."
On mahdotonta sanoa, miten laajaa kannatusta Saddam Hussein nauttii kotimaassaan. Yleinen mielipide on virallisen propagandan muovaamaa, eikä lehdistönvapautta tunneta. Kaikenlainen oppositio on tukahdutettu armotta.
Saddam edustaa islamin sunnalaista suuntausta, joka on vähemmistönä Irakissa. Valtakoneisto ja armeija ovat kuitenkin johdon tukevassa otteessa.
Etelä-Irakia asuttavat shiiamuslimit nousivat kapinaan Najafissa Persianlahden sodan jälkimainingeissa 1991. Jos Yhdysvallat lähtee nyt kaatamaan Saddamia, odotetaan etelän shiiojen ja Pohjois-Irakin kurdien liittyvän jälleen kapinaan.
Irakissa vierailevat toimittajat saavat aina mukaansa hallituksen "päällystakin", mutta eräs irakilainen kertoi ohi tämän korvien, että shiiat eivät viivyttelisi minuuttiakaan, jos heille taattaisiin USA:n tuki. 1991 he joutuivat pettymään, sillä luvattua ilmatukea ei tullutkaan.
Bagdadin yliopiston valtio-opin professori Wamid Nathmi toppuuttele kapinahuhuja ja korostaa, ettei mikään ole varmaa. "Amerikkalaiset tekevät kauhean erehdyksen, jos he laskevat kaatavansa hallituksen shiiojen ja kurdien tuella."
"On totta, että amerikkalaiset ovat antaneet tukea kurdeille, mutta ei sen enempää. Kurdit toivoivat itsenäistä valtiota. Etelässä tilanne on pahempi ja irakilaiset ovat alkaneet syyttää Yhdysvaltoja kärsimyksistään", Nathmi selittää.
Irakin kysymys näyttää kuitenkin siirtyneen taka-alalle Yhdysvaltain politiikassa, vaikka Saddamin kaatamisesta aina silloin tällöin puhutaankin. Irak puolestaan koettaa hyödyntää Lähi-idän kriisiä vahvistamalla liikesuhteitaan naapurimaihin ja esittämällä, että se on ainoa arabimaa, joka tukee palestiinalaisia tehokkaasti.
Irak lähettää rahaa palestiinalaisten itsemurhaiskun tekijöiden eli "martyyrien" perheille. Summat liikkuvat 10 000 eurosta 26 000 euroon perhettä kohti. Näin Irak varmistelee itselleen tukea arbimaiden väestön keskuudessa Yhdysvaltain hyökkäyksen varalta. Lisäksi Irak vahvistaa sotilasasemiaan etelässä ja tyhjentää tärkeitä rakennuksia.
Samaan aikaan Irak tekee kuitenkin diplomaattisia sovinnoneleitä muilla rintamilla. Neuvotteluja YK:n asetarkastajien paluusta Irakiin on määrä jatkaa heinäkuun alussa Wienissä, ja irakilaiset toivovat tapaamiselta myönteisiä tuloksia.
"En usko, että siitä olisi mitään haittaa, jos Irak hyväksyisi asetarkastajat. Se veisi perusteet Yhdysvaltain sotilaalliselta iskulta", professori Nathimi pohtii.
Saddam vaatii kuitenkin pakotteiden lopettamista asetarkastajien paluun ehtona, ja sitä Yhdysvallat tuskin hyväksyy. Neuvottelujen ennakkoasetelmat eivät siten lupaa hyvää.
(Inter Press Service)
