Jakarta, 17.06.02 (IPS) – Salemban vankilan vastaanottotiskin takana istuva nainen vaatii vierailijoilta "hallintomaksua" sävyyn, joka estää vastaväitteet. Summan hän jättää kuitenkin kävijöiden omaan harkintaan.
Ennen vankien tapaamishuoneeseen pääsyä vieras pysäytetään toiselle portille, jonka päivystäjä määrää "palvelulleen" täsmällisen hinnan: 5 000 rupiaa (60 senttiä).
"Täällä kaikesta joutuu maksamaan. Se on vastenmielistä korruptiota, johon osallistuvat niin vankilan virkailijat kuin rikollisetkin", Kisman Latumakulita selittää. Hän on vankina Indonesian pääkaupungissa Jakartassa sijaitsevassa Salembassa.
Tosiasiassa järjestelmä sopii Kismanille hyvin. Poliisi pidätti hänet äskettäin eräästä Jakartan keskustan hotellista kahdeksan pommin hallussapidosta. Häntä syytetään rikoksesta, joka merkitsisi normaalisti vuosien vankeustuomiota. Kisman uskoo kuitenkin pääsevänsä pian vapaaksi.
"Se on vain rahasta kiinni. Kunhan saan rahaa, teen sopimuksen asianajajan, tuomarin, syyttäjän ja poliisin kanssa. Menen oikeuteen, mutta tuomari vapauttaa minut. Sitä kutsutaan ostetuksi tuomioksi", hän kertoo.
Hongkongissa toimiva riskien arviointiin erikoistunut Perc-laitos määritteli äskettäin Indonesian oikeuslaitoksen Aasian huonoimmaksi.
Indonesialaisille se ei ollut uutinen. "Tuomiostaan ylempään oikeusasteeseen valittavien määrä kasvaa koko ajan. Sekin kertoo, että ihmiset ovat tyytymättömiä oikeuslaitokseen", Bandungissa sijaitsevan valtion islamilaisen yliopiston lakitieteen tutkija Cik Hasan Bisri kertoo.
Korruptio on saanut Indonesian oikeuslaitoksesta rautaisen otteen. Jopa korkeimman oikeuden puheenjohtaja myöntää, että järjestelmän toiminta muistuttaa nykyisin osakepörssiä.
"Asiakkaat, lakimiehet, tuomarit ja poliisi käyvät kauppaa tuomioilla. Huoleen on todella aihetta", hän sanoo.
Korruptio selittää myös sen, miksi tuomitut tai kuulusteluja varten pidätetyt tärkeät henkilöt ovat alta aikayksikön vapaalla jalalla.
Esimerkiksi parlamentin alahuoneen puhemies Akbar Tanjung on ollut syytteessä sekaantumisesta lähes viiden miljoonan euron korruptiovyyhteen. Hän onnistui kuitenkin tekemään niin hyvät kaupat, että joutui viettämään vain kolme päivää pidätettynä yleisen syyttäjän tiloissa.
Tunnettu lakimies Elza Syarief pidätettiin epäiltynä todistajan lahjomisesta murhajutussa, jossa syytettynä oli Indonesian entisen presidentin Suharton nuorin poika Hutomo "Tommy" Mandala Putra.
Samaan aikaan kun moni varaton syytetty viruu kuukausia telkien takana, Syarief selvisi viiden päivän pidätyksellä ja palasi sen jälkeen töihin.
Oikeusviranomaisten palkat ovat tuomareita myöten niin kehnot, että se on Bisrin mukaan tärkeä syy oikeuslaitoksen moraaliseen rappioon.
"Tuomarin kuukausipalkka on 360 euroa. Houkutus ottaa vastaan tarjottu rahasumma jossakin miljoonien arvoisessa jutussa on suuri. Alempien virkamiesten palkat liikkuvat sadan euron vaiheilla, mutta heidän asiakkaansa kulkevat hienoissa puvuissa ja ajelevat luksusautoilla", tutkija sanoo.
"Kun nuo miehet kutsuvat virkamiehen muodikkaaseen ravintolaan, antavat hänelle juomarahaa ja pyytävät pientä vastapalvelusta, ei ole vaikea arvata mitä tapahtuu", Bisri jatkaa.
Hänen mielestään oikeuslaitoksen työntekijöiden palkkoja tulisi korottaa. "Se on välttämätön askel eteenpäin, vaikkei muutakaan tilannetta yhdessä yössä."
Korkeimman oikeuden puheenjohtaja Manan puolestaan pitää osasyyllisenä tilanteeseen sitä, että lakeja ei ylipäätään kunnioiteta.
"Olen vieraillut useissa alueoikeuksissa viime kuukausina ja nähnyt vain kolkkoja huoneita ja vanhoja rakennuksia, joista maali hilseilee. Länsi-Jaavalla minua ilahdutti kaunis paikallinen hallintorakennus, mutta surukseni oikeustalo olikin vanha röttelö sen vieressä."
"Se osoittaa, että paikalliset viranomaiset eivät piittaa oikeuslaitoksestaan. He eivät myöskään anna arvoa laille ja laillisuuden kunnioitukselle."
Indonesian tuomioistuimet ovat kuuluisia etanan vauhdistaan, jonka vuoksi juttujen käsittely vie vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Mananin mukaan se johtuu osittain voimavarojen puutteesta.
Hän kertoo, että tuomioistuimet kautta maan käyttävät yhä tavallisia kirjoituskoneita tietokoneiden sijasta. Niinpä jutut kasaantuvat. Esimerkiksi korkeimman oikeuden jonossa on 3 000 tapausta ja lisää tulee koko ajan.
Bandungin hallintotutkimuksen laitoksessa työskentelevä Dedi Haryadi huomauttaa, että oikeuslaitoksen alennustila on synnyttänyt "kansan oikeuden".
"Ihmiset seuraavat oikeudenkäyntejä kuin elokuvia. Tuomioihin ei luoteta, ja siksi moni ottaa oikeuden omiin käsiinsä. Kuulemme miltei päivittäin, kuinka rikollisia on teloitettu julkisilla paikoilla."
Haryadin mielestä tilannetta voisi kuitenkin kohentaa. Alkajaisiksi oikeustieteen opiskelijoille pitäisi opettaa etiikkaa lain pänttäämisen ohella. "Opiskelijoiden tulisi oppia, ettei voitto ole kaikki kaikessa."
(Inter Press Service)
