Rishikesh, Intia, 10.06.02 (IPS) – Paljaaksi hakatut rinteet Intialle kuuluvalla Himalajan osalla ovat selvin todiste siitä, että menneillä vuosikymmenillä kuuluisuutta saavuttanut puunhalaajien liike, Chipko, on jäänyt pahasti alakynteen.
Chipko-liike sai alkunsa 1970-luvulla, kun Himalajan rinteiden asukkaat ryhtyivät suojelemaan puita kirveenterältä tarrautumalla niihin tukevalla syleilyotteella. Näin onnistuttiin pelastamaan suuria metsäalueita, jotka perinteisesti ovat tarjonneet elannon ja elinkeinon seudun ihmisille. Liike levisi koko Intiaan ja sai paljon huomiota maailmalla.
Liikkeen voimasta kertoo sekin, että Intian silloinen pääministeri Indira Gandhi määräsi 1980, että Uttar Pradeshin osavaltion vuoristossa ei saa kaataa puita 15 vuoteen.
Viime vuonna alueelle perustettiin uusi osavaltio, Uttarnachal. Se pani vauhtia taloudelliseen ja kehitystoimintaan, joka ei läheskään aina ole ympäristöystävällistä.
Uttarnachalissa sijaitsevassa Rishikeshin kaupungissa pidettiin toukokuun lopulla Chipkon veteraanien ja asukkaiden tapaaminen. Tilaisuus kuului Media ja inhimillinen kehitys -työpajojen sarjaan, jota Intian lehdistöinstituutti järjestää eri puolilla maata.
Tilaisuudessa kävi ilmi, että ympäristönsuojeluun velvoitetut viranomaiset toimivat nyt tosiasiassa yhteistyössä puutavaramafian kanssa. Asukkaat valittavat, että viranomaiset rajoittavat heidän toimintaansa, mutta antavat metsien hakkaajien riehua vapaasti.
Paikalla oli muun muassa Sudesha Devi, Chipko-veteraani Rampurin kylästä Tehrin alueelta. Hän osallistui aikoinaan halauskampanjaan Advanin metsän puolesta. "Jouduin lukuisten muiden naisten tavoin putkaan, kun koetimme suojella puita", hän muisteli.
Samasta kylästä oleva Kunwar Prasun johtaa jälleen taistelua Advanin metsän pelastamiseksi. "Edellinen kamppailu käytiin pientä alihankkijayhtiötä vastaan. Nyt kyse on rakenteilla olevan Tehrin suurpadon vaatimista voimansiirtolinjoista, joiden tieltä uhataan kaataa noin 50 000 puuta Advanin metsästä ja toinen mokoma muualta Himalajalta", Prasun kertoi.
"Olemme ehdottaneet voimalinjoille vaihtoehtoista reittiä, joka aiheuttaisi vähemmän tuhoa ja säästäisi Advanin metsän. Viranomaiset eivät ole vielä vastanneet erittäin käytännölliseen ehdotukseemme."
Tehrin alueen Nagnin kylästä saapunut Vijay Jarhari kertoi, että alueen viranomaiset myönsivät pikakäsittelyllä pitkäaikaisen toimiluvan kaivosyhtiölle. Vaarassa ovat alueen pellot ja metsät sekä asukkaiden ponnistelut perinteisten siemenlajikkeiden vaalimiseksi.
Paikalla oli myös Tehrin padon vastustajana mainetta saanut Sundarlal Bahuguna. Hänen mukaansa viranomaiset kiirehtivät loppusuoralla olevaa jättihanketta uhkaamalla katkaista veden ja sähkön keskiaikaisesta Tehrin kaupungista. Se on jäämässä kokonaan patoaltaan alle, mutta asukkaat sinnittelevät yhä kodeissaan.
Bahuguna sanoi, että myös padon lähikyliin suunniteltu vesihuolto on pantu jäihin. "Yhtäältä pyhän Gangesvirran vesi aiotaan ohjata Delhiin huuhtelemaan megakaupungin vessoja, ja toisaalta joen tuntumassa olevilta Himalajan kyliltä evätään jopa juomavesi", hän valitti.
Ihmisen ja luonnon sopusointua korostavan Bahugunan mielestä Uttarnachalin ekologiaa ja ihmisten elantoa uhkaavat pahiten suunnitellut suuret patohankkeet.
Toisaalta myös suojelualueiden perustaminen sai satikutia tapaamisen osanottajilta. Chamolin alueen Latan kylän johtaja Dhan Singh selitti, että Nanda-Devin biosfäärireservaatin perustaminen on sulkenut metsän asukkailta ja vienyt heiltä oikeuden metsän antimia hyödyntäviin perinteisiin elinkeinoihinsa.
Kotikyläänsä Chamolin alueelle palannut veteraanitoimittaja Harish Chandola kantaa huolta lääkeyrttien hupenemisesta.
"Aiemmin kylänvanhimmat valvoivat visusti yrttien keräilyä, jotta ekologiset vahingot vältettiin. Nyt arvokkaat yrtit rosvotaan ja toimitetaan Delhin kosmetiikkafirmoille. Suojelu ei siis toimi suojelualueella, mutta asukkaita estetään tyydyttämästä perustarpeitaan."
Kun kyläläiset äskettäin marssivat suojelumetsään vaatien oikeuksiaan takaisin, he löysivät salametsästäjien jättämiä eläinten taljoja ja luita, Chandola jatkoi.
Nanda-Devin suojelualueen edustaja A.K. Bannerjee kuitenkin vakuutti, että asukkaiden auttaminen on vireillä. Kutojille aiotaan toimittaa villaa ja polttoaineen tarvetta helpotetaan kaasutoimituksilla sekä painekeittimillä.
Chandolan mielestä hyödyt jäävät kuitenkin marginaalisiksi ja pikemminkin vain heikentävät asukkaiden itsekunnioitusta. Hän epäili, että korruptiolla on sormensa pelissä kehityshankkeissa.
Chipko-liikkeen henkiinherättäminen on monen tapaamiseen osallistuneen mielestä paras keino taistella metsien katoamista ja asukkaiden oikeuksien polkemista vastaan.
Bahuguna levitti Chipkon sanomaa vuosina 1981-1983 viiden tuhannen kilometrin marssilla kautta Himalajan. Hän uskoo, että liikkeen uusi nousu edellyttää kokonaisvaltaista linjaa, joka tähtää sekä alueen elinkeinojen että ympäristön suojeluun.
"Todellista kehitystä ei voi erottaa ihmisten omasta kulttuurista, vaan niiden on oltava sopusoinnussa keskenään", Bahuguna muistutti.
(Inter Press Service)
