Peking, 20.05.02 (IPS) – Rakennuksia on eristetty piikkilankaesteillä, katuja suljettu poliisiteipillä ja aseistautuneita poliiseja seisoo partiossa parin metrin välein. Toinen joukko virkavallan edustajia keskittyy tarkastamaan ohikulkijoiden henkilöpapereita.
Kireä tunnelma Pekingissä johtuu pohjoiskorealaisista turvapaikanhakijoista. Kiinan poliisi pidätti heitä viisi Shenyangissa Koillis-Kiinassa sijaitsevasta Japanin konsulaatista 8. toukokuuta. Sen jälkeen Kiina ja Japani ovat kiistelleet loikkareiden kohtalosta.
Pekingin asukkaista ei monikaan ole perillä siitä, miksi turvatoimia pääkaupungissa on kiristetty.
"Minä luulin, että Afganistanin sota on ohi. Miksi tiet on suljettu, eikä ketään päästetä lähetystöjen alueelle?", ihmettelee eräs keski-ikäinen nainen, joka joutui käyttämään pitkää kiertotietä tavallisen pyöräreittinsä sijasta.
"Pelkäävätkö he uiguuriterroristien pommi-iskua?", ehdottaa niin ikään pyörällä liikkuva Luo Ping. Hän viittaa Kiinan luoteisessa Xinjiangin maakunnassa elävään muslimivähemmistöön.
Kiinan valtiolliset tiedotusvälineet mainitsivat kyllä Shenyangin tapahtumista ja niiden vuoksi Tokion kanssa syntyneestä kärhämästä. Ongelman ytimeen eli kasvavaan pakolaisvirtaan Pohjois-Koreasta ei sen sijaan ole kajottu. Esimerkiksi syyt siihen, miksi pohjoiskorealaisia lähtee kymmenin tuhansin pois kotimaastaan, ovat kiinalaisille hämärän peitossa.
Useimmat pohjoiskorealaiset yrittävät pakoon Kiinan kautta. He etsiytyvät Kiinassa ulkomaiden lähetystöihin anomaan turvapaikkaa ja toivovat pääsevänsä sitä kautta eteenpäin. Shenyangissa pidätetty viisihenkinen perhe kuuluu tuoreimpiin tapauksiin. Pian sen jälkeen kaksi pohjoiskorealaista ilmaantui Kanadan suurlähetystöön Pekingissä ja anoi turvapaikkaa.
Pohjoiskorealaisten virtaa on viime aikoina kiihdyttänyt maaliskuussa saatu myönteinen esimerkki. Tuolloin 25 hengen joukko ryntäsi Espanjan lähetystöön Pekingissä. He pääsivät myöhemmin lähtemään maasta Filippiinien kautta Etelä-Koreaan.
Huhtikuussa eräs pohjoiskorealainen onnistui kiipeämään kaksimetrisen aidan yli Saksan lähetystöön Pekingissä ja anomaan turvapaikkaa. Hänen matkansa jatkui Etelä-Koreaan, samoin kuin kahden Yhdysvaltain lähetystöön päässeen pohjoiskorealaisen.
Ulkomaiden tiedotusvälineet ovat käsitelleet pohjoiskorealaisten pakomatkoja laajasti, sillä aihe tarjoaa harvinaisen mahdollisuuden kurkistaa köyhään ja salailustaan tunnettuun Pohjois-Koreaan. Maassa on pulaa niin ruoasta, polttoaineesta kuin lääkkeistäkin. Lisäksi sen asukkailta puuttuvat miltei kaikki perusvapaudet.
Arvioidaan, että Pohjois-Korean rajan yli Kiinan puolelle livahtaneita pakolaisia saattaa olla lähes 300 000. Näiden oloja kotimaassaan kuvaa se, että heille Kiinan köyhä ja takapajuinen maaseutukin näyttäytyy mahdollisuuksien maana.
Avustusjärjestöt arvioivat, että nälkä ja elämän ankaruus on surmannut jopa kaksi miljoonaa pohjoiskorealaista 1990-luvun puolivälistä lähtien. Kiinan viralliset tiedotusvälineet ovat kuitenkin pitäneet naapureiden kärsimykset piilossa oman maan kansalaisilta.
Kiinan viestimet hehkuttavat yleensä maan lämpimiä suhteita Pohjois-Koreaan. Onhan kyse sosialismin nimeen vannovista liittolaisvaltioista, jotka sotivat yhdessä "amerikkalaista imperialismia" vastaan Korean sodassa 1950-1953.
Vappujuhlien alla Pekingissä varauduttiin jo estämään enempien turvapaikanhakijoiden pääsy ulkovaltojen lähetystöihin. Virallinen uutistoimisto Xinhua kertoi samaan aikaan, että Pekingin puoluejohtaja Jia Qinglin oli hyvän tahdon vierailulla Pohjois-Koreassa.
Kiina on kuitenkin vaikean valinnan edessä: jatkaako perinteistä yhteydenpitoa Pohjois-Koreaan vai taipuako voimistuvan kansainvälisen paineen alla muuttamaan suhtautumistaan sieltä pakeneviin.
Kiinalla on Pohjois-Korean kanssa sopimus, joka edellyttää kaikkien turvapaikanhakijoiden palauttamista, eikä maa siksi katso rajan yli tulevia hyvällä. Ihmisoikeusaktivistit kuitenkin muistuttavat, että ruokaa ja vapautta etsivien ihmisten karkottaminen pakolla on paitsi epäinhimillistä, myös kansainvälisen lain hengen vastaista.
Shenyangin välikohtauksen yhteydessä Japani syytti Kiinaa kansainvälisen oikeuden loukkaamisesta, koska maan edustajat tunkeutuivat Japanin konsulaattiin ilman isäntien suostumusta ja raahasivat pakolaiset ulos sieltä.
Toukokuun puolivälissä Kiinan ulkoministeriö torjui Japanin pyynnön luovuttaa pakolaiset sille. Kiina ei myöskään taipunut pyytämään anteeksi konsulaatin alueelle tunkeutumista ja pakolaisten pidättämistä. Japanilaisten diplomaattien mukaan Kiina kehotti sen sijaan Japania "korjaamaan asennettaan" tapauksen julkisessa käsittelyssä.
Tapahtumista kuvattua filmiä on esitetty ahkerasti Japanin televisiossa, mikä uhkaa huonontaa Kiinan ja Japanin muutenkin herkkiä suhteita. Lisäksi Pohjois-Korean suhteet sekä Kiinaan että Japaniin ovat käyneet entistä mutkallisemmiksi.
"Tällaisessa tapauksessa median pitäisi omaksua vakauttava rooli hulinan lietsomisen sijasta", Kiinan tiedotusministeri Zhao Qizheng sanoi kiinalais-japanilaisessa tiedonvälitysalan seminaarissa toukokuun puolivälissä.
Kiinan omille tiedotusvälineille on ilmeisesti annettu samanlaiset ohjeet. Kiinan puolella piileskelevien kymmenien tuhansien pohjoiskorealaisten ja näiden kärsivien maanmiesten kohtalosta vaikeneminen nähdään vakauttavana tekijänä Kiinan ja Pohjois-Korean suhteissa.
(Inter Press Service)
