Montreal, 22.04.02 (IPS) – Pula ammattitaitoisesta työvoimasta on laajentunut Kanadassa kauas yli tiekonealan rajojen. Viime aikoina maahan on toivotettu tervetulleiksi muun muassa teurastajia ja hitsaajia.
"Meille on tullut runsaasti muidenkin alojen ammattilaisia, kuten puuseppiä, metallityöntekijöitä, koneenkäyttäjiä ja mekaanikkoja", Länsi-Kanadassa sijaitsevan Manitoban provinssin siirtolaisasioiden apulaisministeri Gerry Clement kertoo.
"Eniten väkeä on tullut perinteisistä siirtolaisten kotimaista, kuten Filippiineiltä, Saksasta, entisestä Jugoslaviasta, Ukrainasta ja Kiinasta", hän jatkaa.
Vastuu siirtolaispolitiikasta on jaettu Kanadan liittovaltion ja osavaltion tapaan toimivien provinssien ja territorioiden kesken.
Kanada on pitkään paikannut työvoimapulaansa tilapäistyövoimalla. Nämä ihmiset on päästetty maahan sillä ehdolla, että heillä on työpaikka valmiina. Samalla tulijoille on tehty selväksi, ettei heillä ole oikeutta hakea pysyvää oleskelulupaa.
Vuonna 2000 Kanada myönsi yli 70 000 tilapäistä työlupaa, mikä on viranomaisten mukaan hivenen enemmän kuin edellinen huippuluku 12 vuoden takaa.
Yritykset ovat kuitenkin viime vuosina nurkuneet entistä voimallisemmin, että tilapäistyöntekijöihin nojaava ohjelma on liian hidas täyttämään nopeasti muuttuvan talouden tarpeita.
Hallitus vastasi kokeiluhankkeella, joka koski vain vinhassa kasvussa ollutta informaatioteknologiaa (IT). Ohjelmistoasiantuntijoiden sallittiin tulla maahan ilman valmista työpaikkaa.
Kanadan keskuspankki on jatkanut varoitteluaan, että työvoimapula on laajenemassa muuallekin kuin IT-alalle, kuten rakennusteollisuuteen ja muille teknisille aloille sekä kuljetus-, majoitus- ja ravintolapalveluihin.
Tänä vuonna maahanmuuttajia aiotaan ottaa vastaan kaikkiaan 200 000.
Kanadaan muuttavista kaksi kolmannesta on taloudellisista syistä vastaanotettuja vierastyöläisiä. Loput saapuvat perheenyhdistämisen kautta tai hakevat turvapaikkaa.
Manitoba ja seitsemän muuta provinssia tai aluetta on saanut keskushallinnolta luvan päättää aiempaa vapaammin omasta siirtolaispolitiikastaan.
Manitobaa edustavan Clementin mukaan uusi järjestely antaa alueen viranomaisille mahdollisuuden olla suoraan yhteydessä alueelle haluavien siirtolaisten kanssa. Provinssilla on omat kaavakkeet maahanmuuttajia varten, ja se arvioi itse hakijoiden sopivuuden.
Uudessa järjestelmässä kukin provinssi laatii itse listan ammateista, joiden harjoittajille on eniten kysyntää. Itäinen New Brunswickin provinssi esimerkiksi haeskelee nyt muun muassa koneenkäyttäjiä sekä jäähdytys- ja ilmastointiteknikkoja. Manitoba etsii muurareita ja raskaan metalliteollisuuden teknikkoja. Tietokonealan väellä tuntuu olevan kysyntää kaikkialla.
Clementin mukaan ohjelma on saanut erittäin hyvän vastaanoton. 1998 hyväksyttiin 200 työntekijää perheineen, 1999 luku oli 450 ja viime vuonna 750. Tänä vuonna tavoitteena on tuhannen työntekijän löytäminen. Keskimäärin joka neljäs hakija hyväksytään, hän kertoo.
Provinssien siirtolaisohjelmalle povataan kasvua, sillä Kanadan talous tulee koko ajan riippuvaisemmaksi vierastyövoimasta. Jakso 1996-2000 oli ensimmäinen, jona siirtolaisuus ylitti maan luonnollisen väestönkasvun. Kanadan asukasluku on hiukan reilut 30 miljoonaa.
Samaan aikaan, kun provinssit valikoivat omat maahanmuuttajansa, keskushallitus vaikeuttaa useimpien taloudellisten siirtolaisten maahanpääsyä, arvostelijat sanovat. Hallituksen esitys uudeksi siirtolaislaiksi näet korostaa aiempaa enemmän koulutuksen ja kielitaidon merkitystä, mikä estää maahanpääsyn osalta kipeästi kaivattua työvoimaa, moite kuuluu.
Lakiluonnoksen arvostelijoihin kuuluvat Kanadan keskuskauppakamari ja liikkeenjohdon konsulttien yhdistys.
Huhujen mukaan hallitus kuitenkin suunnittelee sääntöjen muuttamista niin, että tilapäistyöntekijät voivat anoa siirtolaisen asemaa Kanadassa ollessaan. Clementin mukaan Manitoba sallii sen jo nyt.
Jotkut epätoivoiset työnantajat lennättävät omalla kustannuksellaan tilapäistyövoimaa ulkomailta. Esimerkiksi maan suurimmassa kaupungissa Torontossa on meneillään rakennusbuumi, ja ammattiväestä on pulaa.
Huhtikuun alussa Torontoon saapuivat ensimmäiset erät rakennustyöläisiä Ukrainasta, Venäjältä, Filippiineiltä ja Chilestä. "Miehet ovat kotiutuneet hyvin", Jim Murphy Suur-Toronton asuntorakentajien yhdistyksestä vakuuttaa.
Torontoon lennätetyt muurarit, puusepät ja hitsarit tuotiin maahan samanlaisella pikajärjestelyllä kuin IT-alan ihmiset aiemmin. Sitä ennen rakennusalan yrittäjät sopivat hallituksen kanssa ehdoista. Heidän pitää muun muassa luvata, että alan koulutusta järjestetään oman maan nuorille, jotta työvoimapula jää tilapäiseksi.
"Saattaa olla hankalaa saada nuoret kiinnostumaan rakennusteollisuudesta. Se on kovaa ulkotyötä", Murphy tuumii.
Vierastyöläisille maksetaan alan normien mukaista palkkaa – noin 14 euroa tunnilta – ja lentoliput sekä kolmen ensimmäisen kuukauden sairausvakuutusmaksut.
Tilapäistyöntekijöiden asema ei silti ole kehuttava, Nancy Worsfold Ottawa-Carletonin siirtolaispalvelu -järjestöstä huomauttaa.
"Tällä tavoin luodaan hyvin haavoittuvien ihmisten ryhmä, koska he ovat yleensä täysin riippuvaisia työnantajastaan. Jos joku saa potkut, hän menettää työpaikan lisäksi maankin", hän selittää.
Amerikan maataloustyöläisten ammattiliitto havaitsi viime vuonna Kanadaan tuotujen meksikolaisten maatyöläisten työolot puutteellisiksi. Lisäksi heidän palkastaan perittiin muun muassa työttömyysvakuutusmaksua, josta he eivät voisi hyötyä mitenkään.
Viranomaisten mukaan meksikolaisten määrä nousee tänä vuonna kuitenkin 13 000:een viime vuoden 11 000:sta. He viipyvät maassa pisimmillään kahdeksan kuukautta poimien eri viljakasveja, kuten tomaattia ja tupakkaa.
(Inter Press Service)
