Jakarta, 04.03.02 (IPS) – Indonesialainen Joko Suprianto, 26, työskenteli kaksi vuotta öljypalmuviljelmällä naapurimaassa Malesiassa. Työ oli raskasta, mutta nuorukaisen mielialaa kohotti tieto siitä, että Malesia ei pärjäisi ilman naapureitaan.
Luvallisena siirtolaisena ollut Joko palasi
kotiin omasta
halustaan, koska hän koki joutuvansa jatkuvan
syrjinnän ja
hyväksikäytön kohteeksi. Laittomien
vierastyöläisten asema oli
hänen mukaansa vieläkin tukalampi.
"Tuhannet meikäläiset hoitivat työt, joita
malesialaiset
eivät itse halunneet tehdä. Maa menisi
konkurssiin ilman meitä.
Kuka muu tekisi likaiset työt", Joko ihmettelee.
Malesiassa asia on kuitenkin nähty toisin,
sillä maa on
ryhtynyt rajoittamaan jyrkästi indonesialaista
työvoimaa.
Malesian hallituksen mukaan maassa on reilut 750
000 laillista
vierastyöläistä, joista indonesialaiset
muodostavat yli 550 000.
Laittomasti maahan tulleita indonesialaisia on
hallituksen
laskujen mukaan 450 000.
Indonesian pääkaupungissa toimiva
siirtotyöläisten järjestö
kuitenkin väittää, että Malesiassa työskentelee
noin 2 miljoonaa
indonesialaista, joista 1,4 miljoonaa on vailla
työlupaa.
Malesian hallitus ilmoitti vierastyöläisten
karkotuksista sen
jälkeen, kun indonesialaiset tekstiili- ja
rakennustyöläiset
olivat järjestäneet tammikuussa kaksi mellakkaa.
Ainakin toisen
sytykkeenä olivat työntekijöille määrätyt
huumetestit.
Sen jälkeen Malesia ilmoitti, että kaikki
450 000 laittomasti
maahan tullutta indonesialaista pidätetään ja
karkotetaan.
Työluvan omistajille sallitaan työnteko
ainoastaan kotiapulaisina
tai viljelmillä. Päätöstä perustellaan
turvallisuussyillä.
Poliisien toimintaa on sittemmin tehostettu
Malesian
satamissa ja rannikoilla. Klangin
satamakaupungin lehtien mukaan
kuusi indonesialaista hukkui jokeen yrittäessään
paeta pidättäjiä,
ja 200 indonesialaisen asuinhökkelit tuhottiin.
Tapahtumat ovat nostattaneet suuttumusta
Indonesiassa.
Jakarta Post -lehti otsikoi pääkirjoituksensa
"Muistatko
konfrontasin?" käyttäen sanaa, jolla Indonesian
ja Malesian
kireitä välejä kutsuttiin 1960-luvulla.
Lehden mielestä Indonesian nykyinen
presidentti Megawati
Sukarnoputri ei ole kyennyt seuraamaan isänsä
jälkiä, sillä juuri
tämä julisti "konfrontasin" Malesiaa vastaan.
Lehden mukaan
Malesian päätös uhkaa lukuisien indonesialaisten
elantoa, kun
mukaan lasketaan siirtolaisten kotimaahan
jääneet omaiset.
Yli 212 miljoonan asukkaan Indonesiassa on
paikallisen Työ-
ja kehitystutkimuslaitoksen (CLDS) mukaan nyt
noin 40 miljoonaa
työtöntä. Määrän ennustetaan ylittävän 45
miljoonaa vuonna 2004.
Jakartassa toimivan Indonesian
vierastyöläisten keskuksen
(Kopumi) johtaja Wahyu Susilo muistuttaa, että
indonesialaiset
työläiset ovat kapinoineet Malesiassa aiemminkin.
Liikehdinnän takaa löytyy yleensä
"työnantajien ja poliisin
harjoittamaa huonoa kohtelua, rodullista
syrjintää sekä pelkoa
joutumisesta kammottavalle työleirille tai
karkotetuksi maasta",
hän selittää.
Susilon mukaan indonesialaisten virta
Malesiaan ei tyrehdy
nykyisten ongelmien vuoksi. "Malesian hallitus
ei pysty mitenkään
estämään sitä. Tarpeita ja siteitä on molemmin
puolin. Maahan
pääsee monia reittejä, ja siellä on helppo
piileskellä", hän
vakuuttaa.
Malesian työnantajaliiton puheenjohtaja
Jaafar Carrim on myös
kehottanut maansa hallitusta harkitsemaan asiaa
uudelleen. Hän
muistuttaa, että ulkomainen halpa työvoima on
iso etu maan
taloudelle.
"Olemme nähneet useiden ulkomaisten
sijoittajien sulkevan
tehtaansa Malesiassa ja siirtävän liiketoimensa
Kiinaan,
Vietnamiin ja Myanmariin (Burmaan), koska
Malesiassa on pulaa
työvoimasta ja palkkataso nousee", Carrim sanoi
paikalliselle The
Star -lehdelle.
(Inter Press Service)
