Dubai, 11.02.02 (IPS) – Yhdysvallat vakuuttelee, että se ei suunnittele välitöntä hyökkäystä presidentti George W. Bushin määrittelemän "pahuuden akselin" valtioihin. Irakin, Iranin ja Pohjois-Korean niputtaminen herättää silti huolta Lähi-idässä.
Jos ja kun Yhdysvallat laajentaa "terrorismin vastaista sotaansa", sen todennäköisin seuraava kohde on Irak. Sota Irakia vastaan olisi kuitenkin jotain aivan muuta kuin Afganistanin pommittaminen.
Ellei Irakin presidenttiä Saddam Husseinia onnistuttaisi yhdistämään syyskuun 11. päivän terrori-iskuihin, Yhdysvallat joutuisi sotimaan Irakia vastaan yksin. Sodasta ei tulisi helppo, sillä Afganistaniin verrattuna Irakin oppositio on heikko ja hallitus vahva.
Tarkkailijat pitävät lähinnä taktikointina Bushin yllättävää vetoa, jolla Iran ja Pohjois-Korean niputettiin Irakin kanssa. Sekä Pohjois-Korea että varsinkin Iran ovat näet viime vuosina liennyttäneet suhteitaan Yhdysvaltoihin.
Iran joutui listalle todennäköisesti siksi, että Yhdysvallat syyttää sitä Israelin takavarikoiman aselastin lähettämisestä palestiinalaisille.
Yhdysvallat on lisäksi viime aikoina väittänyt Iranin tarjonneen pakoreitin Afganistanista lähteneille Talebanin ja al- Qaidan taistelijoille. Iran on kiistänyt tämän.
Pohjois-Korea kirjattiin "pahojen" listalle taktisista syistä. Tarkoitus lienee vakuuttaa muslimimaille, että terrorismin vastainen sota ei kohdistu yksinomaan niihin. Näin toivotaan arabien pysyvän rintamassa.
Yhdysvaltain pääepäilty on kuitenkin Irak. "Koska amerikkalaiset eivät ole vielä kyllästyneet terrorismin vastaiseen taisteluun, sotaisat puheet jatkuvat. Niissä kääritään ulkomaiset ja kotimaiset uhat samaan pakettiin", Washingtonissa toimivan Arab American Instituten johtaja James Zogby arvioi.
Moni asiantuntija on kuitenkin muistutellut Afganistanin ja Irakin eroista. Irakin hyvin koulutetun armeijan lyöminen ei käy yhtä helposti kuin talebanien.
Toiseksi Yhdysvallat löysi Afganistanista vaivoitta liittolaiset – Pohjoisen liiton, ja entisen kuninkaan Zahir Shahin – jotka kykenivät ottamaan maan ohjakset. Irakissa vastaavaa voimaa ei ole tarjolla Saddamin tilalle.
"Ajatus on ennenaikainen. Lopulta Irakistakin voi löytyä riittävä perusta oppositiolle, mutta nyt sitä ei ole. Eikä meillä taatusti ole kansainvälistä tukea", Middle East Policy Councilin johtaja Richard Wilson sanoo.
Kolmas ongelma on se, että naapurimaidenkaan tuesta ei ole takuita, vaikka sitä kaivattaisiin kipeästi.
Afganistania pommittaessaan Yhdysvallat liittolaisineen sai tukea Keski-Aasian tasavalloilta, Iranilta ja Pakistanilta. Vastaavaa ei ole odotettavissa, jos USA hyökkää Irakiin.
Vaikka Irakin ja Iranin välit olivat vielä ruvella vuosien 1980-1988 sodan jäljiltä, irakilaiset lentokoneet hakivat usein suojaa Iranin alueelta, kun Yhdysvallat liittolaisineen hyökkäsi sitä vastaan 1991 ja 1998.
Sittemmin Iranin ja Irakin välit ovat lähentyneet. Ne ovat löytäneet yhteiseksi vihollisekseen Yhdysvaltain politiikan ja yhteiseksi päämääräkseen Palestiinan vapauttamisen Israelin miehityksestä.
Jordania on ilmoittanut vastustavansa Yhdysvaltain seikkailuja Irakissa, ja Turkilla on katkeria muistoja liittoutumisestaan Irakia vastaan 1991. Turkki on kärsinyt Irakin kauppasaarron vuoksi arviolta 44 miljardin euron taloudelliset menetykset.
Nyt Turkki pelkää erityisesti, että hyökkäys Irakiin voisi synnyttää itsenäisen Kurdistanin. Kävi Saddamille niin tai näin, kurdien itsenäisyysliike saisi joka tapauksessa puhtia Irakin nöyryyttämisestä.
Samaan aikaan, kun Yhdysvallat pohjustaa hyökkäystä Irakiin, Irak on ryhtynyt toimiin sen torjumiseksi. Saddam on selvästi aloittanut hurmauskampanjan vakuuttaakseen kansainvälisen yhteisön vilpittömyydestään.
Irak on vapauttanut iranilaisia sotavankeja ja tehnyt sovinnoneleitä Kuwaitille, jonka se miehitti 1990. Kyseisten maiden ohella Irak pyrkii näin saamaan puolelleen Saudi-Arabian sekä muita arabi- ja muslimimaita.
Saddamin hurmauslistalla ovat myös Euroopan valtiot, sillä Irak pyrkii vuoropuheluun Euroopan unionin kanssa. Saddam on luvannut päästää YK:n ihmisoikeustarkastajan maahan ensi kerran kymmeneen vuoteen. Niin ikään Irak haluaa jatkaa vuoden poikki ollutta keskusteluaan YK:n pääsihteerin Kofi Annanin kanssa "ilman ehtoja".
Lisäksi Bagdad on vihjannut, että se päästäisi maahan YK:n asetarkastajat, jotka vetäytyivät 1998. Tämä kysymys voi osoittautua avaimeksi sotaan tai rauhaan. Lisäksi se voi tarjota Irakille ulospääsyn kansainvälisten pakotteiden luomasta ahdingosta.
(Inter Press Service)
