INTIA: Osavaltio kävi konkurssin partaalla Enronin vuoksi

Delhi, 04.02.02 (IPS) – Kun yhdysvaltalainen Enron- yhtymä takavuosina käynnisti mittavaa energia-alan hankettaan Intiassa, sen kerkeäkieliset johtajat muistuttivat joka käänteessä, että kyseessä oli Intian talouden vapautumisen tulikoe.

Ennuste kävi toteen – joskaan ei aivan tarkoitetussa muodossaan.

Joulukuussa konkurssiin ajautunut Enron on sittemmin jäänyt kiinni erilaisista väärinkäytöksistä, kuten lahjonnasta ja tositteiden hävittämisestä. Intiassa se onnistui aiheuttamaan ankaran iskun talouden vapauttamiselle.

Intialaisen taloustieteilijän Jayati Ghoshin mukaan Enron ei ollut pelkästään yksi ylikansallinen yhtiö muiden joukossa. "Intiassa ja muualla maailmassa siitä muodostui taloudellisen toiminnan symboli ja malliesimerkki."

Vuonna 1996 Enron hankki yhdysvaltalaiselta sijoitusyhtiöltä Overseas Private Investment Corporationilta 200 miljoonan dollarin (dollari on noin 1,1 euroa) poliittisen riskivakuutuksen voimalalle, jota se puuhasi Dabholiin Intian Maharashtran osavaltioon.

Poliittiset riskit jäivät kuitenkin vähäisiksi, sillä Enron pärjäsi hyvin Intian keskushallinnon ja Maharasthran vallanpitäjien kanssa, vaikka nämä vaihtuivatkin vaalien seurauksena. Yhtiö puikkelehti sujuvasti jopa Intian kuuluisan byrokratian sokkeloissa.

Paljastukset Enronin poliittisista kytkennöistä Yhdysvalloissa saavat asiantuntijat uskomaan, ettei se kaihtanut lahjontaa Intiassakaan.

Yhtiön aiempi apulaisjohtaja Rebecca Mark selitti taannoin yhtiön käyttäneen 28 miljoonaa dollaria intialaisille politiikoille perustettuun koulutusrahastoon. Samalla hän muistutti, että Yhdysvaltain laki kieltää lahjonnan, eikä Enron syyllistyisi siihen unissaankaan.

Enronin mahdollista syyllistymistä korruptioon Intiassa tutkii nyt yhden miehen komitea. S.P. Kurudkar sai tehtävän tammikuun lopulla.

Enronin "koulutusrahaston" hyödynsaajina lienevät olleet lähinnä Kongressipuolueen poliitikot, jotka pitivät valtaa Maharasthrassa yhteistyön alkaessa 1990-luvun alkuvuosina.

Hindunationalistinen Bharatiya Janata -puolue (BJP) ja sen fundamentalistinen liittolainen Shiv Sena (SS) olivat tuolloin oppositiossa Maharasthrassa. Ne vaativat äänekkäästi osavaltiota purkamaan Enronin kanssa 1993 solmitun energiasopimuksen. Sopimus oli Intian talouselämän yksityistämisen tärkeä ensiaskel.

BJP ja SS uhkasivat vaalikampanjassaan "ajaa Enronin Arabianmereen". Voitettuaan vaalit 1995 ne kuitenkin sopivat, että energian ostoa Enronilta jatketaan. Sopimus syntyi, kun Rebecca Mark vieraili SS:n johtajan Bal Thackerayn kotona.

Uusi sopimus oli Enronille entistä edullisempi ja osavaltion sähkölaitokselle entistä kalliimpi.

BJP ja sen johtaja Atal Bihari Vajpayee saivat vallan Intian keskushallinnossa 1996. Vajpayeen ensimmäinen hallitus tosin kesti vallassa vain 13 päivää, minkä jälkeen se kaatui parlamentin epäluottamuslauseeseen.

Siinä ajassa Vajpayee ehti kuitenkin allekirjoittaa raudanlujan vastatakuusopimuksen, joka hyödytti suuresti Enronia.

Vajpayee ja BJP saivat myöhemmin tuekseen aiempaa laajemman hallituspohjan ja palasivat valtaan. Enronin kanssa tehtyä sopimusta puolustettiin sillä, että Intian valtiollinen energiasektori kaipasi kipeästi investointeja ja tekniikkaa ulkomailta.

Lisäksi Vajpayee selitti jatkavansa talouden rakenteiden uudistamista, jonka Kongressipuolue pani alulle 1991. Tarkoituksena on vähentää valtion valvontaa yritystoiminnassa ja avata maata ulkomaisille sijoituksille. Samalla luovutaan vuosikymmeniä jatkuneesta sosialismin tyyppisestä kehityksestä.

Enron rakensi Maharasthran Dabholiin valtavan voimalaitoksen. Asukkaat osoittivat mieltään sen ympäristöhaittoja vastaan, mutta poliisi lopetti marssin raa'alla väkivallalla. Sekä koti- että ulkomaiset ihmisoikeusjärjestöt valittivat tapahtuneesta, mutta hallitus ei kallistanut niille korvaansa.

Dabholin voimalaitoksen ensimmäinen vaihe valmistui vuonna 2000. Sopimus sen tuottaman sähkön myynnistä oli Enronille niin tuottoisa, että se oli vähällä ajaa konkurssiin sekä Maharasthran sähkölaitoksen että koko osavaltion.

BJP ja SS hävisivät osavaltiovaalit Maharasthrassa 1999 ja valtaan nousi taas Kongressipuolue. Se julisti kiireesti Enronin kanssa tehdyn sopimuksen taloudellisesti kestämättömäksi. Osavaltion pääministeri Vilasrao Deshmukh pelkäsi Enronin ryhtyvän kaikkiin mahdollisiin vastatoimiin, mukaan lukien vetoaminen keskushallituksen vastatakuisiin.

Nuorten energia-alan asiantuntijoiden muodostama Prayas-ryhmä on tutkinut tapausta. Sen mukaan voimalan toisen vaiheen valmistuessa vuonna 2002 Maharasthran sähkölaitoksen olisi pitänyt maksaa Enronille 52 prosenttia tuloistaan, vaikka sen saama sähkön määrä olisi kasvanut vain 20 prosenttia.

Delhiläinen asiantuntija Prabir Purkayastha sanoo, että Maharasthran sähkölaitokselle ei olisi jäänyt muuta ratkaisua kuin luovuttaa koko omaisuutensa Enronille.

"Kyetäkseen maksamaan 2 192 megawatin teholla toimivan uuden voimalan tuottaman sähkön Maharasthran olisi pitänyt luopua omista laitoksistaan, joiden tuotantokapasiteetti on 10 000 megawattia", hän havainnollistaa.

Juttu oli yksinkertainen. Sopimus pakottaisi Maharasthran sähkölaitoksen sulkemaan omat voimalansa ja ostamaan energian Dabholista seitsenkertaisella hinnalla.

Odotettavissa oli siis sähkön hinnan raju nousu, jonka pelossa yritykset alkoivat siirtyä muualle Intian teollistuneimpiin kuuluvasta Maharasthrasta.

Purkayasthan mukaan sopimuksen epäilyttävin kohta oli Enronin vaatimus saada maksu sähköstä dollareissa eikä Intian rupioissa.

Lisäksi Enron vaati, että Dabholin voimalan polttoaineena käytetään naftaa tai nestemäistä maakaasua, joka tuodaan sen kentiltä Lähi-idästä. Intia omistaa valtavat määrät halpaa hiiltä, mutta se ei kelvannut.

Jopa Maailmanpankki kyseli hankkeen taloudellisen järkevyyden perään viitaten Qatarista tuotuun kalliiseen maakaasuun.

Dabholin voimala suljettiin puoli vuotta sitten, mutta siitäkin Intia kärsi enemmän kuin Enron. Intia näet sijoitti hankkeeseen 1,4 miljardia dollaria ja Enron vain miljardin.

Enronilla on Dabholin osakkeista 65 prosenttia ja sen yhdysvaltalaisilla kumppaneilla General Electricillä ja Bechtelillä kummallakin kymmenen prosenttia. Osakkeet myytäneen huutokaupalla. Loput 15 prosenttia kuuluvat Maharatsthran sähkölaitokselle.

Intian valtiovarainministerin entinen neuvonantaja Mohan Guruswamy arvioi, että Dabholin ulkomaisesta osakekannasta pyydettävä hinta heijastaa voimalan rakennuskustannuksia, jotka ovat todennäköisesti puolet siitä, mitä Enron väitti.

Huutokauppaa odotellessa Intian tulli on joutunut huomauttamaan Dabholin voimalalle, että sillä ei ole lupaa viedä maasta rakennuksessa olevia arvokkaita ulkomaisia komponentteja.

(Inter Press Service)

Ranjit Devraj