Washington, 21.12.01 (IPS) – Kansainvälistä valuuttarahastoa (IMF) on pitkään arvosteltu salailusta. Valuuttarahasto on omasta mielestään muuttamassa toimintaansa avoimemmaksi, mutta arvostelijat väittävät sen olevan edelleen salamyhkäinen.
"Viime vuosina tapahtunutta vallankumousta on vähätelty", sanoo Ydahlia Metzgen. Hän työskentelee IMF:n toimintatapojen suunnittelu- ja arviointiosastolla. "Rahastossa on tapahtunut olennaisia muutoksia organisaation, liiketoimien ja tilivelvollisuuksien avoimuudessa".
Metzgenin mukaan vielä vuonna 1997 IMF:n sisäisiä asiakirjoja julkaistiin ani harvoin ja tietojen saaminen oli lähes mahdotonta. Nyt 187-jäsenisen järjestön katsauksia maakohtaisista konsultaatioista julkaistaan aina kun kohdemaat suostuvat jakamaan tietoja. Näin tapahtuu 86 prosentissa tapauksista.
Lähes 96 prosenttia maakohtaisista menettelyasiakirjoista, esimerkiksi rahaston ja lainaa ottavien hallitusten väliset aiekirjeet, julkaistaan tai laitetaan rahaston nettisivuille (www.imf.org).
Vastikään rahasto perusti itselleen riippumattoman arviointijärjestelmän ja on myös aloittanut epäviralliset neuvottelut aktivistien, kansalaisjärjestöjen ja muiden asianosaisten kanssa.
"Nettisivuillamme on ilmiömäistä tietoa", lisää IMF:n ulkoisten suhteiden osaston johtaja Thomas Dawson. "Sivuilla on niin paljon informaatiota, että rahastoa vakavissaan tutkivat pystyvät ymmärtämään mitä se on tekemässä".
"Ennen valtiosalaisuuksiksi luokitellut tiedot julkaistaan nyt rutiininomaisesti", hän lisää.
Veteraanianalyytikko Angela Wood on varauksellisesti samaa mieltä. "Muu maailma tuskin pitää viimeaikaista avoimuutta vallankumouksellisena, mutta IMF:n mittakaavassa mukaan se on varmasti suuri muutos".
"Nykyinen avoimuus olisi pitänyt aloittaa jo vuosia sitten, varsinkin kun rahasto on ilmoittanut menevänsä pidemmälle kuin Maailmanpankki".
Woodin mukaan useimmat valuuttarahaston asiakirjoista julkaistaan ankarasti muokattuna ja vasta silloin, kun luonnoksia ja lopullisia asiakirjoja tai tietoa käsiteltävistä asioista ei muuten olisi hallitusten saati kansalaisten saatavilla.
"Asiakirjaluonnosten julkaiseminen pitäisi olla vielä paljon vallankumouksellisempaa", hän sanoo.
"Avoimuus ei ole vain tietojen paljastamista", lisää American Universityn oikeustieteen professori Daniel Bradlow. "On kyse myös tavasta, jolla instituutiot tekevät päätöksiä ja hoitavat liiketoimiaan".
Kaiken lisäksi valuuttarahaston täytyy vielä avoimesti ilmoittaa kuinka se tarkkaan ottaen päättää mitä tietoa julkaistaan ja milloin. "Epävarmuus heikentää uskottavuutta julkistamisessa", Bradlow sanoo.
Hän epäilee, että IMF ja sen osakkeita omistavat hallitukset tarjoavat entistä enemmän suhteellisen "turvallista" tietoa samaan aikaan kun arkaa aineistoa siirretään luottamuksellisiin suullisiin tai kirjallisiin reunaehtoihin.
"Näin voi hyvin olettaa kunnes toisin todistetaan", hän sanoo.
Uudistajat ovat myös kiirehtineet valuuttarahastoa julkistamaan johtokuntien kokouspöytäkirjoja, jotta voitaisiin nähdä, minkälaisia päätöksiä oman maan jäsenet tekevät johtokunnassa. Johtokunta koostuu 24 jäsenvaltion edustajista.
Pöytäkirjoista kävisi ilmi muun muassa kaikki äänestystulokset. Näin hallitukset ja kansalaiset voisivat olla varmoja, että heidän edustajansa äänestäisivät johdonmukaisesti puheisiinsa nähden.
Sekä IMF:n sisäpiiri että rahaston arvostelijat ovat sitä mieltä, että johtokunnan jäsenet sanovat julkisuudessa yhtä rauhoittaakseen valitsijoitaan, mutta tekevät toista suljetuissa äänestyksissä.
"Kuten kaikki byrokraattiset tahot, kansainvälinen valuuttarahasto säilyy suljetumpana kuin useimmat tahtoisivat", IMF:n Dawson tunnustaa. "Olen varma, että meitä painostetaan yhä avoimemmiksi ja se on hyvä. On silti olemassa selvä raja kuinka avoin valuuttarahasto voi olla".
Dawson ei esimerkiksi usko, että valuuttarahasto altistaisi itseään korvausvaatimuksille. Jotkut ryhmät, varsinkin ranskalainen, hallituksesta riippumaton Agir Ici, ovat vaatineet vetoomusistuinta, jossa käsiteltäisiin valituksia IMF:n vahingollisista toimista.
IMF on kansainvälinen sopimusorganisaatio, joka on immuuni käräjöinnille samoin kuten YK tai maailmanpankki, hän lisää.
"Emme edelleenkään aio pestä likapyykkiä julkisesti", Dawson sanoo. "Mutta se ei tarkoita, että päätöksiämme ei arvioitaisi myöhemmin rehellisesti, riippumattomasti ja avoimesti. Muuten emme voisi ottaa opiksi tekemisistämme".
