Sao Paulo, 05.11.01 (IPS) – Maapallon asukkaiden valtaenemmistön näkökulmasta Maailman kauppajärjestöstä (WTO
WTO:n kokous pidetään Persianlahdella Qatarin pääkaupungissa Dohassa 9.-13. marraskuuta. Rikkaat maat tietävät itsekin toimivansa ihmisiä vastaan – sen vahvistaa syrjäisen Qatarin valinta kokouspaikaksi.
Kehitysmaiden maaseutuväestön ja talonpoikien elämään kokous ei tuo muutosta. Kehitysmaiden asukkaista noin 47 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella, mikä tarkoittaa kituuttamista alle 13 markalla päivässä.
Maataloustuotteilla käyty kansainvälinen kauppa edustaa vain kymmentä prosenttia koko maailman vuotuisen maataloustuotannon arvosta.
Yhdysvallat ajaa WTO:ssa sopimusta pohjoisen teollisuusmaiden ja pääasiassa etelän maatalousvaltaisia maita edustavan Cairns- ryhmän kesken. Cairns vaatii rikkaita maita lopettamaan maataloutensa tukemisen.
Euroopan unioni (EU) on jo luvannut vähentää maataloustukia ja helpottaa tuontia alueen ulkopuolelta. Vastalahjaksi etelän maiden on alistuttava henkistä omaisuutta koskeviin patenttilakeihin. Niiden nojalla suuryhtiöt voivat julistaa eläviä organismeja omikseen. Samalla etelän maat sitoutuvat hyväksymään teollisuussopimukset ja unohtamaan ympäristöasiat.
Tosiasiassa tässä kudotaan kokoon pohjoisen mahtiyritysten ja etelän suurmaanomistajien liittoa. Tärkeä keskustelunaihe onkin osapuolien odotettavissa oleva voittomarginaali.
Kaikki muu pysyy ennallaan. Yhdysvallat jakaa edelleen 170 miljardin dollarin (1 122 miljardin markan) maataloustukea, jotta sen viljelijät ja alan yritykset säilyttävät kilpailukykynsä maailmanmarkkinoilla. Ympäristönsuojelua ei lisätä, eikä geenimuokkauksesta varoiteta tuoteselosteissa.
Samaan aikaan etelän maiden vientiin tuottamien raaka- aineiden hinnat jatkavat vuonna 1995 alkanutta alamäkeään. Etelän maataloustuotteistaan saamien vientitulojen ostovoima on samassa ajassa romahtanut 60 prosenttia.
Jos joku rohkenisi asettua vastustamaan valittua kehityksen suuntaa, Yhdysvaltain edustaja voi aina vedota terrorismin uhkaan, joka yhdistää "hyvät" taistelussa "pahoja" vastaan. Tässä luokittelussa köyhät – 80 prosenttia maapallon väestöstä – ovat pahan puolella. Se tekee kristityn länsimaisen sivilisaation ylivallasta surullisen ilmiön.
Maataloustyöläisten järjestöjä 87 maasta edustava Via Campesina on asioista toista mieltä. Sen mukaan talonpoikien ja muiden maaseudun asukkaiden ongelmat ovat samoja kuin muidenkin: eriarvoisuuden jatkuva kasvu sekä köyhyys ja nälkä, joiden vastapoolina on vaurauden huima keskittyminen.
Suuren talouslaman aikaan 1930-luvulla arvioitiin, että maailmassa oli noin 80 miljoonaa nälkäistä ihmistä. Nyt luku on 800 miljoonaa, ja se nousee 50 miljoonalla joka vuosi.
Talonpojat menettävät maansa, siemenensä ja kulttuurinsa. Samaan aikaan ylikansalliset yhtiöt ovat ottaneet hallintaansa kansalliset markkinat ja maatalousteollisuuden meidän maissamme. Kourallinen yrityksiä – Mosanto, Dupont, Adventis, Sygentia, Bunge and Born – kontrolloi kaupan ohella myös biotekniikkaa.
WTO ei kykene ratkaisemaan näitä ongelmia. Päinvastoin, sen sopimukset, joista on oikeasti ollut päättämässä vain kourallinen valtioita, pahentavat tavallisten ihmisten asemaa.
Via Campesina jatkaa kuitenkin taistelua ihanteidensa puolesta. Mielestämme kansainväliset järjestöt ovat kriisissä. YK, Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF), Maailmanpankki, Kansainvälinen työjärjestö (ILO) ja WTO ovat kaikki unohtaneet köyhien asian.
Ehdotamme kansainvälisten järjestöjen demokratisoimista. Esimerkiksi WTO:lla ei ole oikeutta puuttua maatalouskaupan ja – tuotannon asioihin.
Maa ja luonnonvarat pitäisi tunnustaa koko ihmiskunnan yhteiseksi perinnöksi, jonka tietty osa on annettu talonpoikien hoitoon. Maat pitäisi jakaa siten, että kaikki voivat tehdä työtä ja tuottaa ruokaa. Ruokatavaroiden kauppaa ei pitäisi rinnastaa muuhun tavarakauppaan. Kaikilla ihmisillä täytyy olla oikeus ravintoon.
Via Campesina ajaa ruokasuvereniteettia: jokaisella kansalla on oikeus ja velvollisuus tuottaa oma ruokansa. Ylijäämän voi myydä, mutta kaupan täytyy hyödyttää molempia osapuolia.
Myös luonnon monimuotoisuus on ihmiskunnan perintöä. Yritykset eivät saa ottaa sitä omistukseensa tai patentoida elämää.
Hallitusten pitäisi sitoutua politiikkaan, jossa etusijalla ei ole vienti vaan taistelu köyhyyttä ja nälkää vastaan. Samalla on turvattava maaseudun asukkaiden elinkeino ja koulutus, sillä maatalous on yhä pääasiallinen toimeentulon lähde miljardeille ihmisille.
WTO:ta tämä ei kiinnosta. Siksi Via Campesina taistelee sen politiikkaa vastaan. Jokainen, joka kuvittelee, että ihmiskunta jää pysyvästi polvilleen pääoman eteen, erehtyy. Köyhät nousevat vielä.
Tämän viestin talonpojilta kautta maailman vie Qatarin kokoukseen Via Campesinan edustajana Ranskan talopoikien johtaja Jose Bove. (Inter Press Service) * Joao Pedro Stedile on taloustieteilijä, joka kuuluu Brasilian Maattomien maatyöläisten liikkeen johtoon. Liike on jäsenenä kansainvälisessä Via Campesina -järjestössä.
Copyright IPS. Kaikki oikeudet pidätetään. .
