Ho Chi Minhin kaupunki, 29.10.01 (IPS) – Merirosvojen satunnaiset hyökkäykset ovat pitkään olleet osa vietnamilaisten kalastajien arkea, mutta viime aikoina ne ovat kiihtyneet hälyttävästi. Samalla rosvot ovat käyneet entistä röyhkeämmiksi.
Kalakantojen väheneminen ja polttoaineen korkea hinta ovat omalta osaltaan ajaneet kalastajat ahtaalle. Siksi rosvot ovat monen mielestä viimeinen asia, jota kaivattiin elinkeinoa vaikeuttamaan.
Vietnamin viranomaiset kirjasivat tammi-syyskuun aikana 68 merirosvohyökkäystä, joiden kohteeksi joutui 120 kalastusvenettä. Valtaosa tapahtui Vietnamin kaakkoisten maakuntien Kien Giangin ja Ca Maun rannikolla. Veneet kärsivät vakavia vahinkoja, ja muutamia ihmishenkiäkin menetettiin.
Epävirallisten tietojen mukaan kalastajat ovat joutuneet maksamaan rosvoille lunnaita yli 300 miljoonaa dongia (noin 136 000 markkaa) saadakseen takaisin näiden takavarikoimat veneet ja laitteet.
Hyökkäyksen kohteeksi joutuneet kalastajat kertovat, että rosvot ovat yleensä aseistautuneita ja voivat iskeä keskellä päivää. Rosvot varastavat lastin ja pakottavat sen jälkeen veneen länteen kohti Kambodzhan vesiä. Siellä he ryhtyvät vaatimaan lunnaita aseella uhaten.
Le Trong Thao, 45-vuotias kalastaja Ha Tienistä, joutui perheen kahden veneen kanssa tällaiseen käsittelyyn. Jupakasta selvittiin lopulta yli 10 000 markan lunnailla.
Vain pari viikkoa myöhemmin rosvot jahtasivat jälleen Thaon aluksia. "Pelastuimme viime tipassa, kun poliisin partiovene saapui paikalle", Thao kertoo.
"Merirosvot tuntuvat olevan erittäin hyvin järjestäytyneitä. Heillä oli puoliautomaattisia kivääreitä, konepistooleja ja radiovastaanottimia. Emme me pärjää heille", hän jatkaa.
Samoihin aikoihin Tran Thong oli mukana 15-miehisessä kalastajaveneessä, joka joutui rosvojen uhriksi ollessaan laskemassa verkkoja Vietnamin eteläkärjessä sijaitsevan Ca Maun niemimaan lähistöllä.
"Äkkiä kaksi pikavenettä kaahasi meitä kohti. Naamioidut ja aseistetut miehet hyppäsivät alukseemme ja ryhtyivät uhkailemaan meitä. Meidän käskettiin hypätä yli laidan", Thong muistelee.
Kun veneen omistaja Nguyen Van Be yritti vastustella, hänet ammuttiin hengiltä. Rosvot yrittivät saada kalastusveneen moottorin käyntiin, mutta eivät onnistuneet, ja vetäytyivät lopulta. Toinen kalastusvene pelasti rantaan päässeet miehistön jäsenet.
Thong epäilee rosvojen olleen kambodzhalaisia, koska heidän puheensa kuulosti khmer-kieleltä.
Rannikon sotilasviranomaiset kertovat, että venepartiointia rannikolla on lisätty rosvojen vuoksi. He valittavat kuitenkin määrärahojen pienuutta ja vesialueen laajuutta.
Kambodzhan ja Vietnamin rajalinjan määrittelyssä on kiistanalaisia kohtia sekä maalla että merellä. Se lisää riitelyn ohella salakuljetusta ja merirosvousta.
Röyhkeyden kasvusta kertoo tapaus, jossa kaksi merirosvovenettä iski Tien Hain kylän satamaan, hinasi kaksi vietnamilaista kalastusvenettä Kambodzhan vesille ja ryösti niiden saaliin sekä kalastajien rahat.
"Vietnamin pitäisi neuvotella Kambodzhan kanssa täsmälliset vesialueen rajat, jotta näiden maiden poliisi ja rannikkovartiosto voisivat tehdä yhteistyötä", Kien Giangin maakunnan rannikkovartioston komentaja eversti Quang Trong Nghia sanoo.
Sitä odotellessa kalastajia on kehotettu pysymään pois vaarallisimmilta vesiltä.
Merirosvous ei ole Kaakkois-Aasiassa ongelma yksistään Vietnamille tai kalastajille. Merirosvojen uhriksi joutuu jatkuvasti pieniä ja isompia aluksia Indonesiasta Intiaan ulottuvalla vesialueella. (Inter Press Service) .
