Bagdad, 20.08.01 (IPS) – Elokuun alussa tuli kuluneeksi 11 vuotta siitä, kun Irak miehitti Kuwaitin. Irak joutui sittemmin Yhdysvaltain ja sen liittolaisten maalitauluksi Persianlahden sodassa, mutta maan presidentti Saddam Hussein on yhä tukevasti vallassa. Tarkkailijoiden mukaan hän tuntuu vain vahvistavan asemaansa alueella.
Viime kuukausina Irak on onnistunut parantamaan suhteitaan useisiin tärkeisiin arabimaihin. Irakin vastaisessa liittoutumassa Persianlahden sodan aikana taistelleet Syyria ja Egypti ovat esimerkiksi solmineet vapaakauppasopimuksen Irakin kanssa.
Voiman kasvusta kertoo myös se, että Irakin ilmatorjunta on kiihdyttänyt toimintaansa länsimaiden julistamilla lentokieltoalueilla.
Irak on aina kiistänyt lentokieltoalueiden laillisuuden. Viime aikoina se on yrittänyt tosissaan pudottaa niille tulevia länsimaiden koneita. Heinäkuun lopulla Yhdysvallat kertoi, että sen U2-vakoilukone oli vähällä joutua ohjuksen maaliksi.
Irak on ollut kansainvälisten saartotoimien kohteena 11 vuotta, ja pakotteet ovat tehneet irakilaisten elämästä yhtä kärsimystä. Silti moni on sitä mieltä, että Saddamin kaatamiseksi aloitettu saarto on vain vahvistanut hänen asemaansa.
Pakotteiden seurauksena Irakin henkeä kohti laskettu kansantuote on romahtanut 3 000 dollarista 715 dollariin (dollari on noin 6,5 markkaa). Ihmiset saavat ravinnostaan valkuaista puolet vähemmän kuin ennen.
YK:n lastenrahaston Unicefin mukaan Irakissa on vuoden 1990 jälkeen menehtynyt puoli miljoonaa alle viisivuotiasta lasta saarron vuoksi. Lääkärit ovat joutuneet jälleen hoitamaan kurkkumädän ja koleran kaltaisia sairauksia, jotka olivat hävinneet maasta 1980-luvulla.
Kotimaastaan 1980 Libanonin Beirutiin paennut irakilainen toimittaja Salem Mashqour selittää Saddamin vallassa pysymistä ulkoisten ja sisäisten tekijöiden yhdistelmällä.
Osasyitä ovat naapurimaiden intressit, Yhdysvaltain politiikka – jolla yritettiin pitää sekä Irakia että Irania aisoissa – sekä Saddamin pitkä kokemus vallan- ja voimankäytöstä.
"Lännessä ei ymmärretä, että Irakissa valta ei ole kansalla, vaan heimoilla. Ne pitävät Saddamin vallassa, koska hallitus hemmottelee niitä eri tavoin. Lahjuksina jaetaan hyviä virka- asemia armeijassa tai vaikkapa uusia maatalouskoneita", eräs Bagdadissa toimiva länsidiplomaatti selittää.
Mashqourin mukaan Saddam on lisäksi onnistunut sitomaan häntä ympäröivän hallitsevan ryhmän jäsenet tiiviisti eräänlaiseen "rikostoveruuteen".
"Jos Saddam kaatuu, he tietävät menevänsä mukana. Heidän selviytymisensä on kytketty häneen, ja siksi he puolustavat hallitusta viimeiseen asti", Mashqour sanoo.
Hänen teoriansa selittää osaltaan, miksi Irakissa ei ole tehty "palatsivallankumousta". Kautta vuosien Saddamin valta on nojannut raskaasti tiedustelupalveluun, ja jo useampi sukupolvi on kasvanut sen mukaiseen ajatteluun.
Mashqour havainnollistaa: Jos yksi henkilö sanoo jotakin Saddamista, hänen ympärillään olevat kiiruhtavat kertomaan asian eteenpäin. Näin tapahtuu siksi, että jokainen olettaa ainakin yhden ihmisen kielivän. Muut voisivat joutua myöhemmin hankaluuksiin, jos he olisivat vaienneet kuulemastaan.
Bagdadin kaduilla tiuhaan toistuvissa kuvissa Saddam esiintyy kuitenkin hymyilevänä. Hän jakaa ruokaa köyhille tai pitelee lasta sylissään.
Moni irakilainen panee yhä toivonsa Saddamiin. Länsimaiset avustusjärjestötkin myöntävät, että ruoka-avun jakelu Irakin 23- miljoonaiselle väestölle on hyvin järjestetty.
"Tavallinen irakilainen ei ajattele politiikan termein. Hän vain juoksee ruoan ja lääkkeiden perässä ja yrittää pitää perheensä hengissä", Bagdadin yliopiston valtio-opin professori Wamid Nathmi sanoo.
"Tilanne ei ole juurikaan muuttunut. Ne, jotka kannattivat presidenttiä ja pitivät Irakin vastaista sotaa Yhdysvaltain salajuonena, ajattelevat yhä niin. Ja ne, jotka syyttivät hallitusta kaikesta, ovat edelleen samaa mieltä", hän pohtii.
Eräs lähialueelta Bagdadiin tullut diplomaatti kuitenkin uskoo, että Irakin kansa on yhä kiitollinen Saddamille menneiden aikojen takia.
"Pakotteet eivät ole muodostuneet irakilaisille riittäväksi syyksi hylätä hallitusta. He tietävät, että kansallistamalla öljyvarat 1972 hallitus kohensi huomattavasti koulutusta ja terveydenhuoltoa", hän selittää lisäten, että irakilaiset pelkäävät yhä ulkovaltojen havittelevan maansa öljyvaroja.
Kansan kannatuksen varmistamiseksi on käytetty myös uskontoa. Jonkin verran Irakin shiia-muslimeja on kääntynyt sunnalaisen islamin – ja eritoten sen wahhabiittilahkon – kannattajiksi.
Irakin väestöstä on shiialaisia noin 60 prosenttia, mutta valta ja rikkaus ovat keskittyneet sunnalaisille. Wahhabiittien edellytetään pysyvän "uskollisina sulttaanille", vaikka tämä olisi millainen tyranni.
Perinteisesti shiialaisten vahvoihin alueisiin kuuluvaan Najafiin on äskettäin rakennettu wahhabiittien moskeija.
Sitten vuoden 1991 sekavan hallituksen vastaisen kansannousun Saddamin valtaa ei ole vakavasti uhattu.
Bagdadissa toimiva länsidiplomaatti vakuuttaa, että orastavakin oppositio murskataan kehtoonsa. Asiantuntijoiden mukaan maanpaossa oleva irakilainen oppositio on niin ikään heikko. Lisäksi se saa tukea lähinnä Yhdysvalloilta, mikä murentaa sen uskottavuutta Irakin sisällä.
Yhdysvallat ja sen liittolaiset auttoivat varsin vähän irakilaisten kansannousun yritystä 1991. Se tukee teoriaa, jonka mukaan Saddam pidettiin vallassa, koska vaihtoehto oli vielä arvaamattomampi.
Arabimaat ovat yhä haluttomampia hyysäämään irakilaisia oppositioryhmiä. Esimerkiksi Jordania kehotti äskettäin erästä joukkoa pakkaamaan laukkunsa ja häipymään. Saddamin kanssa kannattaa olla väleissä siltä varalta, että pakotteet satutaan poistamaan hänen valtakaudellaan, Jordaniassa ajatellaan.
Enemmän kuin Saddamia naapurimaat tuntuvat pelkäävän mahdollista kapinaa Irakissa ja sen seurauksia. Esimerkiksi Saudi- Arabiaa ja Kuwaitia hirvittää ajatus, että shiiat ottaisivat Irakissa vallan, koska näissä maissa on shiialainen vähemmistö.
Osa arabimaista pelkää, että Irakissa tapahtuisi demokraattinen vallanvaihdos. Se toimisi esimerkkinä niiden enemmän tai vähemmän vajavaisessa demokratiassa eläville kansalaisille.
Bagdadissa moni diplomaatti katsoo, että tapahtuipa Irakin vallanvaihdos miten tahansa, asiat muuttuvat vain vähän.
Saddam itse on innoissaan Syyriassa viime vuonna tapahtuneesta sukupolvenvaihdoksesta, jossa presidenttiys siirtyi isältä pojalle.
Saddamin nuorin poika Qusay on alkanut hiljalleen kiivetä vallan tikkaita salaisessa palvelussa vietettyjen vuosien jälkeen. Playboyn maineessa olevaa Uday-veljeä ei pidetä varteenotettavana vallanperijänä, vaikka hän itse lienee eri mieltä. Hän kääntyi äskettäin shiialaiseksi ilmeisesti vahvistaakseen kilpailuasemiaan.
Vaikka Saddamin sairauksista huhutaan silloin tällöin, häntä tapaavat diplomaatit sanovat hänen vaikuttavan erittäin terveeltä.
"Hallituksen asema ei ole heikentynyt 11 vuotta jatkuneista pakotteista huolimatta. Emme voi odottaa seuraavaa kymmentä vuotta samassa ahdingossa", professori Nathmi vetoaa. (Inter Press Service) .
