Johannesburg, 17.04.01 (IPS) – Yli sata vuotta jatkunut kaivostoiminta on jättänyt Etelä-Afrikalle perinnöksi valtavat vuoret kalpeankeltaista kaivosjätettä. Asukkaille on valjennut vasta viime aikoina, että kasat eivät pilaa pelkästään maisemaa, vaan uhkaavat myös ihmisten terveyttä.
Jotkut sanovat, että esimerkiksi Johannesburgia tuskin erottaisi maisemasta, elleivät sitä ympäröisi suunnattomat jätevuoret. Suurimmat niistä levittäytyvät useiden satojen hehtaarien alueelle ja kohoavat 45 metrin korkeuteen.
Keskelle maanviljelysseutua syntyneen Johannesburgin olemassaolon syy onkin sen alla sijainnut rikas kultasuoni. Siksi joitakin jätevuoria aiotaan säilyttää historiallisina muistomerkkeinä.
Seudun asukkaat haluavat, että loput pölykasat katoavat nopeasti. Siksi he ovat ryhtyneet oikeustoimiin saadakseen kaivosyhtiöt ja valtion siistimään alueen.
Asukkaat valittavat joutuvansa hengittämään haitallista pölyä, jota tuuli kuljettaa kaatopaikoilta heidän koteihinsa. Kasojen liepeillä on perinteisesti asunut vähävaraista mustaa väestöä.
David More, 30, on asunut Johannesburgin eteläisellä Kagison alueella koko ikänsä. Hänen mukaansa seudun talot sijaitsevat usein vain muutamien metrien päässä jätekasoista.
"Talvella kaikki on kuivaa ja pöly tunkeutuu talojen jokaiseen soppeen. Kaikki joutuvat hengittämään pölyä, mutta kuulimme sen haittavaikutuksista vasta hiljan terveysviranomaisilta", More kertoo.
Legal Resource Centre on tunnettu eteläafrikkalainen kansalaisjärjestö ja oikeusavun antaja. Sen juristi Ellen Nicol auttaa Kagison asukkaita oikeustoimissa.
Nicolin mukaan jätevuoret pitäisi peittää multakerroksella, johon istutetaan puita ja ruohoa ehkäisemään eroosiota.
"Perustuslakimme antaa hyvän suojan ympäristölle ja terveydelle, joten kaivosyhtiöiden velvollisuus on maisemoida jätekasat", Nicol sanoo.
Hänen mukaansa tuulen kuljettama kaivospöly sisältää usein syanidia, arsenikkia sekä raskasmetalleja, kuten kadmiumia, lyijyä ja elohopeaa. Pölyssä piilee myös kiteytyneitä hiukkasia, jotka voivat aiheuttaa kivipölykeuhkoksi kutsutun sairauden. Lisäksi asukkaita uhkaavat astma, keuhkoputkentulehdus ja muut hengitystiesairaudet.
Ihmisten terveyden ohella kaivospöly turmelee autojen maalipinnat ja tarttuu ulos ripustettuun pyykkiin, Nicol muistuttaa.
Hän myöntää, että sairauksia on vaikea todistaa pölyn aiheuttamiksi. Vielä hankalampaa on osoittaa se, että pöly pahentaa niiden ihmisten tilaa, jotka sairastavat esimerkiksi tuberkuloosia tai aidsia.
Nicolin järjestö esitti viime vuonna virallisen vaatimuksen useille kaivosyhtiöille ja viranomaisille jätekasojen maisemoinnista, mutta hänen mukaansa toimeen on tartuttu laiskasti.
Yksi vaatimuksen saaneista kaivosyhtiöistä on Etelä-Afrikan Durbanissa päämajaansa pitävä Rooderpoort Deep (DRD). Yhtiön ympäristöpalveluja vuodesta 1998 johtanut Melt Marais myöntää, että jäteongelman ratkaisemisessa on vielä paljon työtä.
Hänen mukaansa yhtiö sijoitti viime vuonna noin 20 miljoonaa markkaa jätekasojen maisemointiin. Kaikkiaan DRD on tähän mennessä onnistunut maisemoimaan 160 hehtaaria kaivosjätettä.
Käsittelyä odottaa kuitenkin vielä 400 hehtaaria. Maraisin mukaan DRD osti useita kaivoksia vasta 1990-luvulla, joten kaikkia alueita ei ole ehditty siistiä.
"Meillä on hoidettavana perintö, joka on syntynyt 120 vuotta jatkuneen kaivostoiminnan tuloksena", hän muistuttaa.
Marais pitää Legal Resources Centerin oikeustoimia ennenaikaisina, sillä DRD puuhaa yhdessä hallituksen kanssa useiden kaivosten sulkemista ja saasteiden vähentämistä.
Maraisin mukaan osavastuu lankeaa maakunnalle ja valtiolle, koska ne ovat sallineet ihmisten rakentaa asumuksiaan lähelle kaivoksia, jotka olivat siellä ensin.
Ympäristöasioita maakuntahallinnossa hoitava Daniel Richter myöntää, että kaivosjätteen pöly aiheuttaa ongelmia alueilla, joille tuuli osuu sopivasti.
"Eteläisten asuinalueiden asukkaat peittyvät pölyyn tuulen vuoksi. Olemme kyllä painostaneet kaivosyhtiöitä, mutta tilanne on vaikea kullan alhaisen hinnan vuoksi", Richter selittää. Hänen mukaansa tilannetta sotkee lisää se, että aina ei ole selvää, kuka jätevuoret omistaa.
Kun kaivostoiminta juontuu yli sadan vuoden taakse, omistajat ovat vaihtuneet moneen otteeseen. Richter kertoo viranomaisten laativan parhaillaan tietokantaa, jonka avulla vastuukysymykset yritetään selvittää.
Kagison alueella More muistuttaa, että asukkaat ovat valittaneet pölystä viranomaisille ja yhtiöille jo vuosien ajan, mutta tuloksetta.
"Emme me heitä huviksemme oikeuteen haasta. Olemme yrittäneet löytää neuvotteluratkaisua, mutta lopputulos on se, että pöly tunkeutuu edelleen taloihimme." (Inter Press Service) .
