Jakarta, 20.11.00 (IPS) – Kukaan ei oikein muista, miten kaikki sai alkunsa, paitsi, että kahdelle miehelle oli tullut riitaa jostakin. Kärhämä houkutti puoleensa muita ihmisiä. Kun poliisi lopulta sai tilanteen rauhoittumaan, useita taloja oli poltettu, kauppoja ja toimistorakennuksia tuhottu ja joukoittain ihmisiä oli loukkaantunut.
Tämä tapahtui lokakuun lopulla aiemmin rauhallisessa Banjaran kaupungissa Länsi-Jaavalla. Samanlainen tapahtumasarja on toistunut monissa kaupungeissa eri puolilla Indonesiaa.
Aiemmin väkivaltaisuudet keskittyivät vain tietyille ongelma- alueille, kuten Acehin ja Ambonin maakuntiin sekä Länsi-Papuaan, joissa on pitkään kapinoitu Indonesian valtaa vastaan.
Sen jälkeen kun Indonesia liki kaksi vuotta sitten aloitti siirtymävaiheen kohti demokratiaa, väkivaltaisuuksia on puhjennut sellaisissakin yhteisöissä, joissa ei aiemmin esiintynyt rodullisia, uskonnollisia tai poliittisia erimielisyyksiä.
Usein ei tarvita kuin kahden ihmisen välinen kina tai pelkkä väärin ymmärretty katse muuttamaan kokonainen kaupunki taistelukentäksi.
Monien tarkkailijoiden käsityksen mukaan levottomuuden taustalla on Indonesian hallituksen yritys jakaa valtaa alaspäin. Vallan hajauttaminen on synnyttänyt tarpeen vahvistaa paikallisia identiteettejä. Ne jäivät vuosikymmenten ajan itsevaltaisen keskushallinnon korostaman kansallisen identiteetin jalkoihin.
"Ihmisellä yksilönä tai ryhmän jäsenenä täytyy olla luonnostaan oma identiteetti. Sen voi tukahduttaa joksikin aikaa, mutta se nousee uudelleen heti, kun ulkopuolinen ote heikkenee", Kusnaka Adimihardja selittää. Hän johtaa Indonesian alkuperäistiedon voimavarakeskusta (Inrik).
Hänen mukaansa indonesialaiset ovat palaamassa vanhoihin verisiteisiin ja kotiseuturakkauteen. "Ihmisten halu puolustaa toisia ei johdu siitä, että nämä olisivat välttämättä oikeassa, vaan siitä, että heillä on sama uskonto tai kotikylä."
Adimihardjan mukaan ilmiö toimii myös käänteisesti: "Ihmisillä on taipumus nähdä toisten kylien tai seutujen asukkaat, ja jossain määrin myös toisten uskontojen kannattajat, ulkopuolisina, muukalaisina ja jopa vihollisina."
Tunne purkautuu usein väkivaltana. Banjaraniin julistettiin epävirallinen kolmen vuorokauden ulkonaliikkumiskielto taannoisen verilöylyn jälkeen. Myös Länsi-Kalimantanin pääkaupunkiin on jouduttu säätämään ulkonaliikkumiskielto toistuvien väkivaltaisuuksien vuoksi. Itä-Lampungissa sijaitseva pieni Way Jeparan alue on tullut kuuluisaksi asukkaidensa tappelunhaluisuuden vuoksi.
Monella seudulla viranomaiset ovat joutuneet turvautumaan armeijan apuun asukkaiden taltuttamisessa, mutta kaikki korostavat haluavansa keskusvallan puuttuvan asioihin mahdollisimman vähän.
Indonesian hallitus on huolissaan levottomuuksista. Se aikoo silti jatkaa tiellä kohti demokratiaa ja vallan hajautusta. Alueellisten viranomaisten valtaa ollaan koko ajan kasvattamassa.
Tänä vuonna on perustettu kaksi uutta maakuntaa: Banten Länsi-Jaavalle ja Bangka Riaulle. Kun suunnitelma alueellisen itsehallinnon lisäämisestä tulee kokonaan voimaan ensi vuonna, maahan syntyy sadoittain uusia hallintoalueita.
Hankkeella oli alussa kansan tuki, mutta sittemmin aluepamppujen vallan lisääntyminen on alkanut huolestuttaa monia. Sen pelätään luovan uutta kasvualustaa korruptiolle ja muille huonoille tavoille.
"Alueellinen itsehallinto on kaksiteräinen miekka. Se voi tervehdyttää vaurauden jakaantumista keskushallinnon ja alueiden välillä, mutta on hyvin todennäköistä, että se vain tuo korruption aluetasolle", arvioi Harsa Badruddin. Hän suorittaa jatko-opintoja Makassarissa Hasanuddin-yliopistossa.
Jotkut asiantuntijat näkevät vallan hajautuksen väkivallan kiihtymisen taustalla. Monet paikalliset vallanpitäjät näet kokevat muualta tulleen väestön uhkaksi asemalleen ja yllyttävät väkeään näitä vastaan. (Inter Press Service) .
