Istanbul, 02.10.00 (IPS) – Turkin hallitus on aloittanut sarjan keskustelutilaisuuksia, joissa kansalaisjärjestöjä ja puolueita kuullaan ihmisoikeusrikkomusten tilasta. Turkki aloittaa jäsenyysneuvottelut EU:n kanssa 2002 ja sen huonoa ihmisoikeustilannetta on pidetty yhtenä suurimpana jäsenyyden esteenä.
Turkin valtion ja paikallishallinnon edustajat tapaavat eri puolella maata järjestöjä, ammattiyhdistysliikkeitä, ihmisoikeusaktivisteja ja muita vaikuttajia yhteensä kymmenessä tilaisuudessa joulukuuhun mennessä. Sen jälkeen pääkaupungissa Ankarassa järjestetään kansallinen ihmisoikeuskokous.
"Tuntui hienolta saada kertoa kidutuksesta valtion virkamiehille. Olen todella onnellinen. Tämä voi johtaa muutoksiin, jos valtio vain ottaa onkeensa tämän kokouksen annin", sanoi turkkilaisen ihmisoikeusjärjestön IHD:n edustaja Cafer Demir.
Valtion ja kansalaisyhteiskunnan tapaamiset jatkuvat pienemmässä mitassa koko vuoden 2001, sanoi ihmisoikeuksista vastaava ministeri Rustu Kazim Yucelen.
Tyytyväinen Yucelen sanoi kaakkoisessa Tuncelin provinssissa pidetyn kokouksen avajaisissa: "Ihmisoikeusrikkomukset kitketään tämän kansallisen liikekannallepanon avulla vuoden 2001 loppuun mennessä."
Kansainvälisen ihmisoikeusjärjestön Human Rights Watchin Turkin asioista vastaava Jonathan Sugden on tyytyväinen siihen, että kansalaisjärjestöjä ja kurdeille myötämielistä Hadep- puoluetta kuullaan. Hadep on perinteisesti ollut turvallisuusjoukkojen maalitauluna. Sugden kuitenkin epäilee, että hankkeen tarkoituksena on vain teeskennellä pöydän puhdistamista kansalaisjärjestöille, oppositiolle, tiedotusvälineille ja EU:lle.
Sugden sanoo, että "taudin perimmäiset syyt tunnetaan hyvin".
"On olemassa yksi hyvin yksinkertainen keino osoittaa, onko valtio vilpittömästi ottamassa kantaa kidutukseen: vastaus on kyllä, jos valtio lopettaa pidätettyjen pitämisen eristyksissä ulkomaailmasta."
Sugden muistuttaa, että monet ihmisoikeustahot ovat määritelleet pidätettyjen eristämisen edesauttavan kaikkein enite n kidutusta Turkissa. Näitä tahoja ovat mm. Euroopan kidutuksen vastainen komitea ja YK:n kidutuksen vastainen komitea, joissa Turkki on jäsenenä. Samalla kannalla ovat myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, Amnesty International, Turkin ihmisoikeusliitto ja muut turkkilaiset järjestöt.
"Hallituksen kampanja on vain yritys pestä likaiset kasvot. Poliisiasemat olisi avattava julkisille tarkastuksille, kiduttajat olisi vietävä oikeuteen ja heitä olisi rangaistava, lakeihin olisi tehtävä tarvittavat muutokset. Muussa tapauksessa kidutuksen syistä puhuminen on vain farssi", ihmisoikeusjärjestö IHD:n edustaja Eren Keskin sanoi.
Kampanjan hiljattain pidetyssä aloitusistunnossa Tuncelissa kuultiin 145 henkilöä seitsemän tuntia kestäneessä suljetussa tilaisuudessa. Paikka oli sopiva, sillä maan kaakkoisosissa sijaitsevat Tuncelin ja Diyarbakirin provinssit ovat olleet jo 15 vuotta poikkeustilassa. Turkin turvallisuusjoukot ja kurdien PKK- puolue ovat käyneet alueella aseellisia taisteluita.
Konfliktin seurauksena ainakin 30 000 ihmistä on saanut surmansa. Joukossa on PKK:n sissejä, armeijan sotilaita, toimittajia, lakimiehiä, poliitikkoja ja ihmisoikeusaktivisteja. Noin 500 ihmisen ilmoitetaan kadonneen pidätettynä ollessaan ja asukkaat on ajettu tiehensä yli 3 000 kylästä.
Demir kertoo, että Elazigin, Bingolin ja Tuncelin alueella on 500 kylää tyhjennetty asukkaista, 21 ihmistä on kadonnut pidätyksen alaisena ja kahdeksan ihmistä on surmattu, joukossa toimittaja ja lakimies. Alueella on lakkautettu 12 lehteä ja aikakauslehteä. Turkin hallitus säännöstelee peruselintarvikkeide n saantia alueella estääkseen sissien ruokahuollon.
Tuncelin istunnossa vaadittiin muutoksia perustuslakiin, poikkeustilan lakkauttamista, aseellisten valvontaryhmien poistamista kylistä, yleistä armahdusta ja kurdien identiteetin tunnustamista. (Inter Press Service) .
