KOLUMNI : Guatemalassa vaaditaan “Pinochetin oppipoikaa” tilille

México, 04.09.00 (IPS) – Chilen korkein oikeus on tehnyt ilahduttavan päätöksen riisua kenraali Augusto Pinochetilta koskemattomuus, jonka vuoksi häntä ei aiemmin saatu vastuuseen diktaattorina tekemistään vakavista rikoksista. Mieleen tulee kuitenkin toinenkin kenraali ja kansanmurhaan syyllistynyt diktaattori, joka piileskelee yhä koskemattomuuden suojissa. Hän on Guatemalan parlamentin nykyinen puhemies Efrain Rios Montt.

Pinochetin taannoinen pidättäminen Lontoossa ja espanjalaisen tuomarin Baltazar Garzonin vaatimukset tämän saamiseksi tuomiolle ovat rohkaisseet monia järjestöjä ja yksilöitä Guatemalassa ja Espanjassa. Espanjalaisille tuomioistuimille esitettiinkin joulukuussa vetoomus, että Guatemalan valtioterrorismin ja kansanmurhan päätekijät tulisi myös haastaa oikeuteen. Syytettyje n listan kärjessä on kenraali Rios Montt.

Asia on edennyt suotuisasti oikeudessa, mikä vahvistaa toivoamme siitä, että Guatemalan kansanmurhan uhrien muisto nousee lopulta kunniaan, ja hengissä selvinneet näkevät oikeuden toteutuvan.

Monista eroista huolimatta näillä kahdella sotilasjohtajalla on paljon yhteistä. Rios Montt on 1915 syntynyttä Pinochetia kymmenen vuotta nuorempi, joten hän saattoi monessa asiassa ottaa oppia ihailemaltaan Chilen diktaattorilta.

Pinochetista tuli maailmankuulu, kun hän johti Chilessä 11. syyskuuta 1973 sotilasvallankaappausta, jolla syrjäytettiin vaaleilla valittu presidentti Salvador Allende.

Muutamaa kuukautta aiemmin kenraali Rios Montt nousi Guatemalassa otsikoihin Sansirizayssa tapahtuneen talonpoikien joukkomurhan vuoksi. Jalapa-vuorilla asuneet talonpojat osoittivat mieltään yhteismaidensa takavarikoinnin vuoksi. Rios Montt luonnehti johtamaansa teurastusta myöhemmin "rauhoitustoimeksi".

Pinochet ei kaihtanut vannoa uskollisuuttaan presidentti Allendelle samaan aikaan, kun hän oli korviaan myöten mukana salaliitossa tätä vastaan.

Rios Montt siirtyi yhtä sujuvasti demokraattiseen retoriikkaan 1973, kun hänet valittiin kansallisen oppositiorintaman presidenttiehdokkaaksi. Vaaliliitossa oli mukana kristillisdemokraatteja, sosiaalidemokraatteja ja jopa osa kommunisteista.

Oppositio voittikin kevään 1974 vaalit, mutta armeija puuttui peliin ja päätti, että presidentiksi tulee kenraali Laugerud Garcia. Rios Monttille ei tuottanut vaikeuksia tehdä uuden johdon kanssa sopimusta, jolla hän sai lohdutuspalkinnoksi Espanjan- suurlähettilään viran.

Hän palasi kuitenkin salaa Guatemalaan fundamentalistisen evankelisen uskonlahkon pappina. Yhdysvalloissa huomattavan vauras kirkko muodostui astinlaudaksi, jolta Rios Montt ponkaisi taas politiikkaan.

Maaliskuussa 1982 hän sai yllättäen puhelun joukolta nuoria kapinallisia sotilaita. Nämä olivat pari tuntia aiemmin kaapanneet vallan kenraali Romeo Lucas Garcian hallitukselta. Rios Montt ei aikaillut suostuessaan jäseneksi vallananastajien johtotroikkaan, vaikka hän ei ollut osallistunut kaappauksen suunnitteluun eikä toteutukseen.

Kolme viikkoa myöhemmin Rios Montt heitti ulos juntan kaksi muuta jäsentä, kenraali Maldonado Shaadin ja eversti Gordillo Martinezin, julistautui valtionpäämieheksi ja keskitti kaiken vallan itselleen.

Jälleen kerran hän imi innoitusta Pinochetin julistuksista suunnitellessaan strategiaansa, jolle hän antoi nimen "asevoimien poliittinen projekti."

Sekä Chilen että Guatemalan tuolloisen sotilasjohdon suunnitelmissa armeija nähtiin valtarakenteen keskeisenä osana, jonka päätösvaltaan kuuluivat sotilaallisten ohella poliittiset, taloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja jopa diplomaattiset kysymykset.

Pitkällä tähtäimellä kummassakin maassa kaavailtiin muodollista demokratiaa armeijan valvonnassa. Se alkoi "rauhoittamisella", joka tehtiin kansanmurhan ja valtioterrorismin keinoin.

Rios Montt suunnitteli, valtuutti ja toteutti mitä petomaisinta raakuutta osoittavia toimia. Alle puolessatoista vuodessa – maaliskuusta 1982 elokuuhun 1983 – hänen "poltetun maan taktiikkansa" hävitti kartalta satoja maalaiskyliä. Sieppauksia, kidutuksia ja murhia tehtiin tuhatpäin. Yli miljoona ihmistä joutui pakenemaan kotoaan henkensä kaupalla. Rios Monttin toimeenpanema kansanmurha jättää hänen oppi-isänsä Pinochetin hirmuteot kirkkaasti varjoonsa.

Rios Monttin diktatuurin kausi jäi kuitenkin verraten lyhyeksi. Hänen oma puolustusministerinsä kenraali Mejia Victores syöksi hänet vallasta elokuussa 1983. Rios Monttin poliittinen projekti on kuitenkin jatkunut tähän päivään asti.

Kun Pinochet 1990-luvun alussa teki tilaa siviilipresidentille vieden Chileä "ohjatun" demokratian tielle, Rios Montt keksi panna pystyyn uuden puolueen ja pyrkiä valtaan vaalien kautta.

Hän perusti hyvällä menetyksellä Guatemalan republikaanisen rintaman (FRG) ja värväsi tuekseen aikoinaan itse luomansa ja kouluttamansa siviilien itsepuolustuspartion (PAC) entiset jäsenet.

PAC:tä käytettiin kansanmurhan synkimpinä aikoina intiaanikylien terrorisointiin. Pelko onkin yhä läsnä Guatemalan yhteiskunnassa ja poliittisessa elämässä vaalit mukaan lukien. Viime vaaleissa FRG voitti presidentinpaikan ja sai enemmistön parlamenttiin.

Chilessä Pinochet sääti turvakseen tarvittavat armahduslait ja nimitti itsensä elinikäiseksi senaattoriksi. Rios Montt ei onnistunut pääsemään Guatemalan presidentiksi, koska muut asevoimien edustajat estivät sen lainsäädännöllä. Laki evää vallankaappausten tai kapinahallitusten johtoon osallistuneilta oikeuden asettua ehdolle presidentinvaaleissa.

Rios Montt tuli kuitenkin valituksi kansanedustajaksi, ja hän toimii nykyisin kongressin puhemiehenä. Poliittiseen keskusteluun on ilmaantunut ajatus yleisestä armahduslaista, eikä ole mahdotonta, että FRG ajaa sen ennen pitkää läpi enemmistönsä turvin. Näin ihmisyyttä vastaan tehdyt rikokset jäisivät rankaisematta. (Inter Press Service) * Rigoberta Menchu Tum kuuluu Guatemalan maya-intiaaneihin. Hän sai Nobelin rauhanpalkinnon 1992 ja toimii nykyisin YK:n kasvatus- , tiede- ja kulttuurijärjestön Unescon hyvän tahdon lähettilää nä.

Copyright IPS. Kaikki oikeudet pidätetään. .

Uncategorized

Rigoberta Menchu Tum*(cn