Geneve, 11.07.00 (IPS) – Kolmannes maapallon väestöstä aloittaa uuden vuosisadan vailla lääkkeitä, joita h yvä terveys edellyttää. Afrikan köyhimmissä osissa ja Aasiassa puolet asukkaista elää niitä ilman.
Kehitysmaissa kuoli viime vuonna 10,3 miljoonaa alle viisivuotiasta lasta, Maailman terveysjärjestön WHO:n tuoreet tiedot kertovat. Kuolemantapauksista 8,6 miljoonaa johtui tarttuvista taudeista, syntymään tai ravitsemukseen liittyvistä ongelmista. Useimmat kuolemat olisi voitu estää, jos hengenvaaraan joutuneille olisi saatu tarvittavia lääkkeitä.
Kolme neljäsosaa maapallon väestöstä asuu kehitysmaissa. Maailmantalouden tuloista nämä maat saavat kumminkin vain kolmas- tai neljäsosan. Samalla kun teollisuusmaat pyrkivät rajoittamaan lääkemenojaan, kehitysmaat joutuvat yhä kamppailemaan peruskysymysten kanssa. Terveydenhuolto on järjestettävä. Sen ja lääkinnän julkinen rahoitus ei riitä. Nykyaikaiset peruslääkk eet ovat kalliita. Voimavaroja käytetään paikoitellen tehottomasti.
Lääkkeiden saatavuus riippuu lukuisista seikoista kuten jakelujärjestelmistä, rahoituksesta, hankinnoista ja hinnoista. Sairauksien hoitoon tarkoitetut lääkkeet eivät ole mitä tahansa kulutustavaroita. Niiden hankinta, varastointi, tarkastus ja jakelu edellyttävät erityisosaamista.
Maailman terveysjärjestö tukee kaikkia toimia, jotka lisäävä t farmakologisten tuotteiden saatavuutta kestävällä tavalla. Nykyinen lääkepula merkitsee jättimäistä markkinahäiriötä. Ongelman ratkaisu edellyttää kehitysmaiden ja teollisuusmaiden hallitusten, rahoituslaitosten ja lääketeollisuuden läheistä yhteistyötä.
Sen lisäksi on saavutettava yksimielisyys köyhien tarpeista ja siitä, mitä erityisesti tarvitaan, jotta ihmishenkiä säästä vät lääkkeet saadaan heidän ulottuvilleen.
Puolitoista miljardia ihmistä elää absoluuttisessa köyhyydessä, jota heikko terveys ja tehokkaan terveydenhuollon puute pahentavat. Lisäksi vähintään miljardi hieman vauraampaa ihmistä jää ilman tarvitsemaansa hoitoa, koska heillä ei ole raha a siihen tai terveydenhoitoa ei ole järjestetty.
Lääkeyhtiöillä on moraalinen velvollisuus auttaa ratkaisemaa n ongelma ja köyhiä saamaan lääkkeitä heille kohtuulliseen hintaa n. Samaan aikaan on alennettava suojamuureina toimivia tulleja ja jakelukatteita. Lääkkeiden "kohtuuhinnoittelulle" on saatava poliittinen hyväksyntä, etenkin nykyaikaisten, kansanterveyden kannalta erittäin keskeisten lääkkeiden osalta.
Kohtuuhinnoittelun hyväksyminen on poliittinen päätös, jota voi ensiksi odottaa teollisuusmailta. Kehitysmaat vuorostaan helpottakoot markkinoille pääsyä kehittämällä lääkkeiden, rokotteiden ja lääkintävälineiden rahoitus-, maahantuonti-, osto- ja jakelujärjestelmiä.
Brasiliassa esimerkiksi korostetaan lääkkeiden saatavuutta, ja kansallinen lääkepolitiikka suosii ns. geneerisiä lääkkeitä eli alkuperäislääkkeen patentin umpeuduttua tuotettuja rinnakkaisvalmisteita. Lääkepolitiikka myös tukee rinnakkaisvalmisteiden käyttöä ja määräämistä reseptillä.
Rinnakkaisvalmisteiden käyttö voi edistää uudistustavoitteiden saavuttamista, sillä ne ovat alkuperäisiä lääkkeitä edullisempia, tarjoavat vaihtoehtoja ja auttavat rationalisoimaan lääkkeiden valintaa ja nauttimista.
Euroopan unioni on sopinut kolmesta säännöksestä koskien lääkkeiden hinnoittelua ja lääkekulujen korvauksia. Se pyrkii hillitsemään lääkemenojen kasvua, lisäämään kilpailua mar kkinoiden läpinäkyvyyttä tukien ja kannustamaan rinnakkaislääkkeiden käyttöä. Lisäksi se tahtoo nostaa potilaiden kustannustietoisuutt a kertomalla heille entistä tarkemmin hoitovaihtoehtojen kustannus- hyöty-suhteista.
Maailman terveysjärjestö on kauan tukenut laatutarkastettujen rinnakkaisvalmisteiden käytön lisäämistä, koska se on osoittautunut kustannustehokkaaksi strategiaksi lääkemenojen kasvua suitsittaessa.
Pikkuhiljaa on osoittautunut, että ihmisten heikko terveys ylläpitää heidän köyhyyttään, sen lisäksi että köyhyy s heikentää terveyttä. Siitä, että terveyteen satsaaminen on tehokas ja mitattava keino vähentää köyhyyttä, löytyy riittävästi nä yttöä. Kahdensadan viime vuoden taloudellisista murroksista löytyy yksi yhteinen piirre: kohentunut terveys vähentää lasten kuolleisuutta ja johtaa korkeampaan eliniän odotteeseen.
Keskeisten lääkkeiden ja rokotteiden yleinen saatavuus on myös oikotie koko väestön alempaan kuolleisuuteen ja terveydentilan paranemiseen ja tehokkaimpia terveydenhuollon toimenpiteitä, joihin valtio voi ryhtyä.
Terveys ei ole toissijainen asia, johon vain varakkaammat taloudet voivat käyttää rahaa. Se on keskeistä kehitykselle. Lääkkeiden saatavuus kuuluu olennaisesti terveyspolitiikkaan.
Meidän on yhdessä vietävä lääkkeet niitä tarvitsevien ulottuville, heidän tulotasostaan riippumatta. Se on mahdollista, jos toimimme yhdessä. *Gro Harlem Brundtland on Maailman terveysjärjestön WHO:n pääjohtaja ja Norjan entinen pääministeri. ( Copyright IPS, kaikki oikeudet pidätetään) .
