Boston, 10.07.00 (IPS) – Tyytymättömyys muhii Yhdysvalt ain talouden kukoistuksen kulisseissa. Yhä useammat kansalaiset kokevat jääneensä niin politiikan kuin talousbuuminkin ulkopuolelle. Näitä tuntoja puidaan loppukesän "varjopuoluekokouksissa", jotka järjestetään samaan aikaan, kun kaksi suurta puoluetta nimeää ehdokkaansa syksyn presidentinvaaleihin.
Varjokokousten puuhaajat kertovat niiden keskittyvän kolmeen teemaan: huumeiden vastaiseen taisteluun, vaalirahoituksen uudistamiseen ja tulonjaon kasvavaan epätasaisuuteen.
Ensimmäinen varjokokous pidetään Philadelphiassa heinä- elokuun vaihteessa yhtä aikaa republikaanien puoluekokouksen kanssa. Toinen varjokokous seuraa demokraatteja Los Angelesiin elokuun puolivälissä.
"Varjokokoukset ovat yritys antaa ääni miljoonille amerikkalaisille, jotka on nykyisin suljettu kansallisen keskustelun ulkopuolelle. Haluamme tuoda mukaan hitusen todellisuutta", tapahtumien pääjärjestäjä kolumnisti Arianna Huffington kertoo.
Hankkeen takana on kuusi kansalaisjärjestöä, joiden mielestä virallisista puoluekokouksista on tullut tiukasti valvottuja tapahtumia vailla vakavaa keskustelua.
"Kapinallisiin" kuuluu muun muassa huumepolitiikan uudistamista vaativa The Lindesmith Center New Yorkista. Sen johtaja Ethan Nadelmann vaatii, että Yhdysvaltain huumeiden vastaiseen taisteluun varattuja rahoja tulee suunnata julkiseen terveydenhuoltoon rikosoikeuden sijasta.
"Yhdysvallat kuvittelee voittavansa huumesodan. Mutta mitä voittaminen tarkoittaa? Tarkoittaako se sitä, että puoli miljoonaa amerikkalaista teljetään vankilaan huumelakien rikkomisesta? Useimmat heistä eivät ole syyllistyneet minkäänlaiseen väkivaltaan", Nadelmann aprikoi.
Kolme neljästä yhdysvaltalaisesta, jotka tarvitsevat huumeista vieroitusta, jää sitä vaille, hän muistuttaa. Huumeiden käyttöön liittyvä aidsin levinneisyys on Yhdysvalloissa maailman huippuluokkaa, ja kuitenkin osavaltiot sijoittavat liittovaltion huumesotaan yhteensä 15 miljardia dollaria (93 miljardia markkaa) vuodessa.
"Tuomme varjokokouksiin ihmisiä, jotka pitävät itseään tä män huumesodan uhreina. Haluamme, että he saavat äänensä kuuluviin", Nadelmann kertoo.
Kumpaankin varjokokoukseen odotetaan lisäksi useita puhujia, joiden aiheena on köyhyyden lisääntyminen ja tuloerojen kasvu.
"Johtoajatuksemme on se, että taloudessamme on tapahtunut voimasuhteiden muutos. Yritykset ovat niskan päällä, ja ammattiyhdistysliike on menettänyt vaikutusvaltaansa", Bostonissa toimivaa reilun talouden puolesta -liikettä (United for a Fair Economy) edustava Chuck Collins sanoo.
"Keskiluokka tekee töitä enemmän kuin ennen ja on suuremmissa veloissa. Keskiverto latinoperheen omaisuuden nettoarvo on nolla. Mustilla perheillä on omaisuutta keskimäärin 1 500 dollarin (9 300 markan) arvosta, jos asuntoa ei oteta lukuun", Collins selittää.
Hyvinä uutisina Collins kertoo, että keskipalkat ovat alkaneet nousta ja tuloerot kaventua työvoiman niukkuuden myötä. Viikkopalkat ovat kuitenkin vuoden 1973 tasolla.
Varjokokouksissa puututaan myös vaalirahoituksen uudistukseen. Senaatti hyväksyi kesäkuun lopulla lain, joka velvoittaa paljastamaan salaiset lahjoittajat. Usein ne esitetään voittoa tavoittelemattomina yhteisöinä. Kyse on ensimmäisestä vaalikampanjointia koskevasta laista 20 vuoteen.
"Tämä on tervetullut ensi askel, mutta se on puhtaan symbolinen. On kitkettävä ajatus siitä, että julkista kampanjaa voidaan rahoittaa yksityisellä rahalla", Randy Kehler kommentoi. Hänen edustamansa Public Campaign -järjestö on mukana varjokokouksissa.
Demokraatit saivat äskettäin kerättyä presidenttiehdokkaalleen Al Gorelle vaalirahaa kaikkien aikojen ennätyssumman, 26,5 miljoonaa dollaria (164 miljoonaa markkaa). Republikaanit onnistuivat haalimaan George W. Bushin vaalikassaan 14 miljoonaa dollaria (87 miljoonaa markkaa). Näistä asioista ei Kehlerin mukaan kuitenkaan keskustella perinteisissä puoluekokouksissa.
"Vuosia sitten puolueiden valintakokoukset esittivät vielä ehdotuksia siitä, miten kansalaisemme saavat paremman maan. Nyt niistä on tullut pelkkä propagandaväline", Carter Echols sanoo. Hänen järjestönsä Call to Renewal työskentelee kirkollisten ryhmien kanssa köyhyyden lievittämiseksi.
Presidenttiehdokkaiden kampanjat joutuvat irvailun kohteeksi varjokokouksissa, sillä mukaan on saatu tunnettuja televisiokoomikoita, kuten Bill Maher ABC-TV:n Politically Incorrect -ohjelmasta.
Aineistopulaa irvailijat tuskin kärsivät, sillä pääehdokka at on jo valtalehdistössäkin leimattu toistensa kopioiksi. Esimerkiksi The Boston Globe puhui äskettäin Al Bushista ja George Goresta.
Muut presidentinvaalien ehdokkaat taas valittavat, että heidät on suljettu pois poliittisesta keskustelusta.
Vihreän puolueen presidenttiehdokas Ralph Nader on nostanut oikeusjutun liittovaltion vaalilautakuntaa vastaan Bostonissa, koska häntä ei otettu mukaan yritysten rahoittamiin vaaliväittelyihin. Hänen mukaansa väittelyjen yksityinen rahoitus rikkoo vuonna 1907 säädettyä lakia.
Demokraattien ehdokkaaksi pyrkivä Lyndon H. LaRouche Jr. puolestaan nosti kesäkuussa kanteen Arkansasissa, koska hänelle annetut 53 000 ääntä siirrettiin Al Gorelle. LaRouche on tavoitellut presidenttiehdokkuutta kuusi kertaa, mutta hän ei ole koskaan ollut julkisessa virassa. Hän hävisi oikeusjuttunsa tuota pikaa.
"Nämä presidentinvaalit eivät ole mitkään vaalit. Yhdysvaltoja ei voi kutsua demokratiaksi, jos kansalaisia kehotetaan ensin äänestämään, ja sitten heille kerrotaan, että te äänestitte väärää heppua, joten emme ota ääniänne lukuu n", LaRouchen lehdistöedustaja Debra Freeman valittaa.
Varjokokousten järjestäjät näkevät tapahtumansa uusimpana iskuna Yhdysvaltain arvovallalle, joka on viime aikoina ollut koetteella jo kahden kansainvälisen suurprotestin vuoksi. Ensimmäinen kohdistui Maailman kauppajärjestön WTO:n kokoukseen Seattlessa loppuvuodesta ja toinen Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston kokouksiin keväällä Washingtonissa.
"Yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ajatuksella on nyt vahvempi noste kuin koskaan. Vapaaehtoisuus on nousussa, yrityksetkin ovat mukana, ja liikkeen kärki suuntautuu huonoa politiikkaa vastaan. Näistä epäoikeudenmukaisuuksista ei päästä ilman politiikan muutosta", Huffington sanoo.
Hän myös uskoo vaikutusten ulottuvan yli maansa rajojen, jos Yhdysvaltain varjokokouksissa saadaan aikaan hyviä tuloksia. (Inter Press Service) .
