Prijedor/Sarajevo, 05.06.00 (IPS) – Bosnian muslimeihin lukeutuva 78-vuotias Aika Huskic on elävä esimerkki kotimaansa tragediasta. Hänen poikansa kaatui Bosnian sodassa serbien riveissä, joten muslimien asuttamalle kotiseudulle ei ole palaamista.
Huskic on päätynyt evakkoon Bosnian serbitasavallan pohjoisosissa sijaitsevaan Prijedoriin, joka "puhdistettiin" sodan aikana miltei yksinomaan serbikaupungiksi.
Korkeasta verenpaineesta ja silmäongelmista kärsivä Huskic elää kituuttaa alivuokralaishuoneessaan noin sadan markan kuukausieläkkeellä.
Prijedorin sosiaalitoimiston tänä keväänä käynnistämä kotiapu tuo nyt lohtua Huskicin koviin oloihin. Kaupunki on toinen suomalaisen sosiaalialan avustusprojektin kokeilukohteista Bosniassa.
Sosiaalitoimiston kotiavun "liikkuva yksikkö" piipahtaa Huskicin ja monen muun vanhuksen luona muutaman kerran kuussa. Mukana on lääkäri, joka tarkistaa vanhusten terveydentilan, sekä sosiaalityöntekijöitä ja avustajia. Samalla tuodaan ruokatarvikkeita niitä tarvitseville.
Kotipalvelu on aivan uusi asia Bosnian sosiaalihuollossa, jonka toiminta nojaa vielä paljolti sosialismin aikaisiin malleihin.
"Peruspalvelun ihmiset eivät ole kymmeneen vuoteen saaneet minkäänlaista koulutusta. On kuitenkin merkille pantavaa, että he tekivät työtään koko Bosnian sodan ajan (1992-1995), vaikka palkkaa ei kyetty maksamaan", Bosnian sosiaalisektorin kehittämishankkeen suomalainen työntekijä Rauni Haapamäki kertoo.
Suomen 12 miljoonalla markalla tukemaa hanketta toteuttavat YK:n kehitysrahasto UNDP ja kansainvälinen avustusjärjestö Ibhi (Independent Bureau for Humanitarian Issues).
Hanketta Bosnian pääkaupungissa Sarajevossa johtava tohtori Zarko Papic kertoo, että sen testaamiseen on Prijedorin rinnalle valittu toiseksi kokeilukunnaksi Travnik. Se sijaitsee muslimien ja kroaattien muodostaman Bosnian federaation alueella.
Travnikin tilanne on myös erikoinen: kaupungissa toimii kaksi sosiaalitoimistoa, joista yksi on muslimien ja toinen kroaattien hallinnassa. Haapamäen mukaan tämän kevään yhteiset koulutuspä ivät ovat kuitenkin osoittaneet, että sosiaalialan väki ei halua kahtiajakoa, joka on poliitikkojen päähänpinttymä.
"Kun järjestimme yhteisen tilaisuuden Travnikin ja Prijedorin sosiaalitoimistojen väelle, syntyi todella mielenkiintoisia tilanteita. Joku kertoi olevansa Prijedorissa pakolaisena Travnikista ja lupautui lopulta toiminaan sillanrakentajana näiden kaupunkien välillä."
"Toinen osanottaja tunnusti, että hän ei missään nimessä aikonut osallistua tilaisuuteen, jossa kaikki etniset ryhmät ovat mukana, eikä ainakaan avata suutaan. Niin kuitenkin kävi, ja padot alkoivat murtua", Haapamäki kuvailee.
Papic selittää, että kahden kokeilukunnan esimerkkien avulla pyritään luomaan kestävää perustaa uudenlaiselle sosiaalihuollo lle koko Bosniassa. Tässä vaiheessa rahoitus tulee osin avustuksista, mutta jatkossa olisi pärjättävä omillaan.
"Koska rahaa on niukalti, täytyy valita, ketä autetaan. Tässä vaiheessa etusijalle on asetettu vanhukset, koska moni heistä on jäänyt yksin sodan hajotettua perheet. En totta puhuen ymmärrä, millä he pysyvät hengissä, sillä eläke saattaa olla muutaman kympin kuussa tai ei sitäkään", Haapamäki sanoo.
Papicin mukaan Bosnian sosiaalihuolto täytyy tulevaisuudessa kyetä rahoittamaan verotuloilla. Se ei ole helppoa, sillä asukkaista 61 prosenttia jää nykyisin UNDP:n määrittelemän köyhyysrajan alle. Se tarkoittaa, että perheen tulot ovat alle 400 markkaa kuussa.
Myös lottoarvonnan tuotosta osan voisi käyttää sosiaaliturvaan, Papic kaavailee. Hän muistuttaa, että bosnialaisista muutama prosentti on nykyisinkin hyvin rikkaita. "Toistaiseksi heiltä on liiennyt tukea vain poliittisiin tarkoituksiin."
Papic huomauttaa, että siirtymävaihe sosialismista markkinatalouteen on Bosniassa viivästynyt sodan vuoksi kymmenellä vuodella. Monien mielestä kyse on koko mentaliteetin muuttamisesta, joka ei ehkä onnistu muuten kuin sukupolven vaihtumisen myötä.
Bosnia-Hertsegovinan henkeä kohden laskettu kansantuote on yhä sotaa edeltävän tason alapuolella ja jää alle tuhannen dollarin (6 500 markan) vuodessa. Työttömyys on noin 40 prosenttia.
Papic pitää kuitenkin hyvänä merkkinä sitä, että kunna llisen rahoituksen osuus sosiaalialan kehittämishankkeessa on noussut tänä vuonna tuntuvasti sekä Prijedorissa että Travnikissa.
Kansainvälinen apu, jota Bosnian jälleenrakennukseen on luvattu kaikkiaan 5,3 miljardia dollaria (lähes 35 miljardia markkaa) on jo vähenemässä. Papicin mukaan suomalaisten tukema sosiaalialan hanke kuuluu siihen pieneen osaan avusta, josta voi jäädä pysyviä jälkiä maahan.
Monet kansainväliset järjestöt eivät hänen mielestään oivaltaneet, että Bosnian auttamiseen tulisi soveltaa erilaisia menetelmiä kuin ne ovat tottuneet käyttämään Afrikan tai Aasian katastrofeissa.
"Ne eivät hoksanneet, että paikan päälläkin olisi ollut tarjolla koulutettua väkeä ja toimintakykyisiä järjestöjä, ja siksi kestävien rakenteiden luominen viivästyi", Papic sanoo. (Inter Press Service) Toimittajamme kävi Bosniassa ulkoministeriön järjestämällä matkalla, ja UM tarjoaa juttuun maksutonta kuvitusta. Kuvat ovat tiistaista 6.6. lähtien katsottavissa internetissä sivulla http://global.finland.fi/kuvat/bosnia ja niitä voi tilata sähköpostilla sivulla näkyvästä osoitteesta. .
