SIERRA LEONE : Ovatko YK-joukot tehtäviensä tasalla?

YK, New York, 15.05.00 (IPS) – Afrikkalaisessa Sierra Leonessa puhjennut kriisi on jälleen kerran herättänyt arvostelua YK:n rauhanturvajoukkoja kohtaan. Totuus onkin, että useimpien YK- sotilaiden koulutus ja varustus eivät riitä kaikkien heitä uhkaavien vaaratilanteiden varalle.

"Emme ole koskaan ottaneet vastuuta rauhanturvajoukkojen koulutuksesta. Odotamme toimintaan osallistuvien valtioiden huolehtivan siitä", YK:n edustaja Fred Eckhard muistuttaa.

YK:n pääsihteeri Kofi Annan täsmentää, että paras rauhanturvaaja on hyvin koulutettu sotilas. "Siksi toivomme, että mukaan tulisi sellaisia maita, joilla on voimavaroja, tehokas armeija ja hyvin koulutetut sotilaat", Annan jatkaa.

Hän valittaa, että nämä maat eivät kuitenkaan "kiiruhda osallistumaan toimintaan (Sierra Leonessa)."

"Siksi meidän on otettava ne joukot, jotka saamme. Toivoin, että jotkut maat, joilla on kapasiteettia, lähtisivät siellä jo olevien avuksi ja toteuttaisivat siten YK:n turvallisuusneuvoston käskyn", Annan sanoo.

Huhtikuun lopussa YK:n rauhanturvatoiminnan kymmenen suurinta osanottajamaata olivat Nigeria, Intia, Ghana, Australia, Jordania, Bangladesh, Kenia, Pakistan, Puola ja Filippiinit.

Sierra Leonen kriisin puhjettua Annan vetosi suurvaltoihin, kuten Britanniaan, Yhdysvaltoihin ja Ranskaan, jotta ne lähettäisivät nopean toiminnan joukkoja maassa jo olevien YK- joukkojen avuksi. Vastauksia ei kuitenkaan kuulunut.

Annan purkaa pettymystään: "YK voi olla yhtä voimakas kuin sen jäsenmaat. Kysymys palautuu poliittiseen tahtoon, voimavaroihin ja halukkuuteen antaa niitä yhteiseen käyttöön."

Eckhard kertoo, että YK on viime aikoina valmistanut rauhanturvajoukoissa palveleville sotilaille opaskirjoja ja opetusvideoita. Lisäksi maailmanjärjestön rauhanturvaosaston edustajat ovat matkustelleet eri maissa opastamassa sikäläisiä sotilaskouluttajia.

Annettu peruskoulutus ei kuitenkaan tunnu auttaneen Sierra Leonessa olevia YK-joukkoja, jotka muodostuvat pääosin sambialaisista, nigerialaisista, jordanialaisista ja intialaisista. Näiden arvioidaan antautuneen turhan auliisti aseistetuille ja jopa aseettomille sisseille.

Toukokuun alkupuolella Sierra Leonen kapinalliset onnistuivat ottamaan vangeikseen noin 500 YK-joukkojen sotilasta ja siviiliä. Sissit kuuluvat Foday Sankohin johtamaan vallankumoukselliseen yhteisrintamaan (RUF), jonka jäsenmääräksi arvioidaan jopa 45 000. YK-joukkojen vahvuus Sierra Leonessa oli samaan aikaan 8 936 henkeä.

YK-sotilaiden sieppaukset ovat nöyryyttäneet maailmanjärjestöä ja samalla vaarantaneet kaikki tulevat rauhanturvaoperaatiot. Kehitysmaidenkin into lähettää joukkojaan kansainvälisiin tehtäviin on hiipumassa Sierra Leonen kokemusten vuoksi.

Sierra Leonen sissit sanovat "pidättäneensä" YK-sotilaat ja kieltäytyvät kutsumasta näitä panttivangeiksi. Heidät on riisut tu aseista ja yhteydenpitovälineistä.

Lehtitietojen mukaan eräs teini-ikäinen sissi onnistui kaappaamaan kokonaisen panssaroidun miehistönkuljetusvaunun ilman ensimmäistäkään laukausta. Sambian YK-joukkojen käytössä ol i 16 vastaavaa kulkuneuvoa, joista 13 on päätynyt sissien käsiin.

Kuten tapana on, Sierra Leonenkin YK-joukoilla on pääasiassa kevyttä aseistusta ja suojanaan panssaroidut kuljetusvaunut. Jokaisen pataljoonan odotetaan saapuvan YK-tehtäviin varustautuneena omilla kuljetusvälineillä, tietoliikenneyhteyksillä, kevyillä aseilla sekä kypärillä ja suojaliiveillä. Näin ei todellisuudessa aina tapahdu. YK on nyt tilannut Venäjältä taisteluhelikoptereita, joiden on määrä sa apua Sierra Leoneen toukokuun lopulla.

Eckhard myöntää, että YK:lla on ongelmia myös tietoliikent een kanssa Sierra Leonessa. "Laitteet eivät ole hyvät, ne ovat alituiseen epäkunnossa."

Uusia viestivälineitä on laitettu matkaan YK:n varastosta Italiasta. "Nekään eivät vastaa tarvettamme ehdottoman luotettavaan yhteydenpitoon. Käytössämme on yksi epäluotettavimmista järjestelmistä", Eckhard harmittelee.

Koetuista vastoinkäymisistä huolimatta YK aikoo pysyä Sierra Leonessa ja valmistautuu Eckhardin mukaan puolustautumaan tarvittaessa.

YK syyttää epäonnestaan myös budjettileikkauksia ja huonoja välineitä. "Rehellisesti sanoen jäsenmaat eivät ole antaneet meille riittävästi voimaa, jota tarvittaisiin täällä päämaj assa, jotta pystyisimme hoitamaan tehtävämme ammattimaisesti, kuten haluaisimme. Väkeä on supistettu ja määrärahoja leikattu", Eckh ard kertoo.

Osa ongelmista johtuu nopeasta muutoksesta YK:n rauhanturvatoiminnassa, sillä 1990-luvun lopulla näytti siltä kuin se olisi loppumassa. "Mutta sitten perustettiinkin suuret joukot Kosovoon, Sierra Leoneen ja Itä-Timoriin. Nyt on päätetty joukkojen lähettämisestä myös Kongon demokraattiseen tasavaltaan" , Eckhard selittää. (Inter Press Service) .

Uncategorized

Thalif Deenn