San Jose, 08.05.00 (IPS) – Yhteiskunnallinen levottomuus on kasvamassa vaarallisiin mittoihin Keski-Amerikan maissa, varoittavat asiantuntijat. Ilmiön taustalta löytyvät paheneva köyhyys ja korruptio sekä vapaiden markkinoiden ehdoilla toimiva talouspolitiikka.
Nicaraguan asukkaista on köyhiä peräti 90 prosenttia, Guatemalassa ja Hondurasissa osuus on 80 prosenttia, Panamassa 40 ja Costa Ricassa 20 prosenttia, ilmenee virallisista ja epävirallisista tilastoista.
Vallanpitäjät ovat menettäneet kansalaisten luottamuksen kautta Keski-Amerikan. Yritykset yksityistää valtiollisia yrityksiä ja supistaa julkista koneistoa ovat nostattaneet vastalausemyrskyjä ja protestiliikkeitä kaikkialla.
Guatemalassa puhkesi neljä päivää ennen vappua mellakoita julkisen liikenteen maksujen korotuksia vastaan. Mellakoitsijoiden ja poliisien yhteenotoissa kuoli viisi ja loukkaantui 20 ihmistä.
Guatemalan hallitus joutui luopumaan aikeestaan korottaa bussilippujen hintoja. Poliisi syytti mielenosoittajien sekaan soluttautuneita "nuorisojengejä" levottomuuksista.
Vappuna Guatemalan ammattiliitot marssivat laajaa työttömyyttä ja aktivistien vainoa vastaan. Epävirallisten tilastojen mukaan Guatemalan työvoimasta on 46 prosenttia vailla työtä.
Costa Ricassa väki liikehti maaliskuussa vastalauseena parlamentin hyväksymälle laille, jolla on määrä "nykyaikaistaa" valtiollinen voimayhtiö. Koko maahan levisi viikon kestänyt mielenosoitusaalto, joka pakotti hallituksen vetämään lakiesityksen uuteen harkintaan.
Niin Guatemalan kuin Costa Ricankin mielenosoitukset paisuivat joidenkin mielestä suhteettomasti. Tutkijoiden mukaan kyse on siitä, että uusi yhteiskunnallisen tyytymättömyyden aalto kypsyy Keski-Amerikassa.
Costaricalainen tutkija Rodolfo Cerdas sanoo, että maaliskuinen kriisi oli nähtävissä ennalta, mutta "paatuneet" poliitikot eivät piitanneet siitä.
Varoitusmerkkeinä hän pitää äänestysaktiivisuuden alenem ista nipin napin 70 prosenttiin vuoden 1998 vaaleissa ja mielipidemittauksia, joiden mukaan kansan luottamus puolueisiin, parlamenttiin ja hallitukseen on huvennut nopeaa tahtia.
Vasemmistolainen kansanedustaja Alvaro Montero arvioi, että Costa Rican kriisi ei ole ohi. Uusi leimahdus voi tulla milloin tahansa esimerkiksi maakiistojen sytyttämänä. Toinen tulenarka asia kautta Keski-Amerikan on markkinatalouden lakien soveltaminen maatalouteen.
Ammattiliittojen mielestä maatalouden sääntelyn purku, yksityistämiset ja "uusliberaali" talouspolitiikka ovat syinä sille, että enemmistö Keski-Amerikan 35 miljoonasta asukkaasta elää köyhyysrajan alapuolella. Samoista syistä kuilu rikkaiden ja köyhien välillä jatkaa syvenemistään.
Laajat katolisen kirkon piirit Keski-Amerikassa yhtyvät ammattiyhdistysliikkeen arvioon, jonka mukaan vapaa markkinatalous ei ole kyennyt kohottamaan alueen asukkaiden enemmistön elintasoa.
Esimerkiksi Hondurasin katolisen viikkolehden Fidesin pääkirjoituksessa pohdittiin toukokuun ensimmäisellä viikolla köyhyyden nopean lisääntymisen yhteyttä talouden globalisaatioon.
Lehden mukaan köyhtyminen nivoutuu ongelmiin, jotka ovat juurtuneet syvälle hondurasilaiseen yhteiskuntaan. Niitä ovat "korruptio sekä julkisella että yksityisellä sektorilla, puutteellinen tuotantorakenne ja poliittinen kulttuuri, johon sisältyy niukalti eettisiä arvoja."
Yksi Hondurasissa paljon arvostelua saanut ilmiö on oikeuslaitoksen politisoituminen. Tavaksi on tullut, että vaalit voittaneen puolueen väki jakaa keskenään myös tuomarinvirat.
Fides-lehti vaatii oikeuslaitoksen syvälle käypää uudistamista, joka "takaa viivyttelemättä puolueettoman oikeudenkäynnin kaikille." Honduras johtaa Keski-Amerikassa tilastoa vankiloissa oikeudenkäyntiä odottavien ihmisten määräs tä. Heitä on liki 90 prosenttia vangeista.
Salvadorissa noin 50 erilaista kansalaisjärjestöä ja ryhmää on yhdistänyt voimansa taisteluun valtiollisten yritysten yksityistämistä vastaan. Liike järjesti vappuna oman mielenosoituksensa.
Keskiamerikkalainen Nicaragualla on kyseenalainen kunnia olla koko Latinalaisen Amerikan köyhin maa. Nicaragualaisen INE- tutkimuslaitoksen mukaan maan neljästä miljoonasta asukkaasta 90 prosenttia on köyhiä ja 71 prosenttia elää äärimmäisessä köyhyydessä.
Laitoksen kyselyyn vastanneista nicaragualaisista 52 prosenttia sanoo, ettei heillä ole vakituista työtä ja 14 prosenttia on kokonaan vailla työtä. Maaseudulla peräti 53 prosenttia ilmoittautuu työttömiksi.
Nicaraguan keskuspankin virallisen tilaston mukaan työttömiä on vain yhdeksän prosenttia.
Samaan aikaan kun valtaosa nicaragualaisista käy päivittäistä kamppailua pysyäkseen hengissä, maan johto sotkeentuu loputtomien korruptioskandaalien vyyhtiin, joka ulottuu huipulle asti.
Viime vuonna Nicaraguan silloinen valtiontalouden tarkastaja Edmundo Jarquin syytti konservatiiveja edustavaa presidenttiä Arnoldo Alemania, että tämä on kasvattanut nettotulojaan 900 prosenttia sitten virkaanastumisensa 1997.
Nyt tarkastusviraston varapuheenjohtaja Francisco Ramirez myöntää maan uponneen kauhistuttavaan korruption ja väkivallan kierteeseen. Murhat, sieppaukset, raiskaukset, ryöstöt, perheväkivalta ja kavallukset ovat muuttuneet osaksi arkielämää.
Ramirez varoittaa, että korruptio on pääeste Nicaraguan kehitykselle.
Myös Yhdysvallat on huolestunut "takapihansa" tapahtumista. Ulkoministeri Madeleinen Albright arvioi toukokuun alussa, että "korruption kulttuuri" estää menestyksekkään puuttumisen köyhyyteen ja hallitusten tehottomuuteen ja voi aiheuttaa takaiskuja demokratian etenemiselle Latinalaisessa Amerikassa. (Inter Press Service) .
