México, 18.04.00 (IPS) – Maailman terveysjärjest ön WHO:n vuosiraportti keskittyy ensi vuonna mielenterveyteen. Järjestön tavoitteena on lisätä henkisten sairauksien ja ongelmie n ymmärtämistä kautta maailman. Samalla koetetaan kohentaa mielenterveyspotilaiden oikeusturvaa, joka on havaittu surkeaksi monissa osissa maailmaa.
WHO pyrkii muuttamaan sairauksiin asennoitumista. Perinteisestihän tauteja on asetettu tärkeysjärjestykseen sen mukaan, paljonko ihmisiä niihin kuolee ja mikä on niiden levinneisyys.
WHO:n pääjohtaja Gro Harlem Brundtland korostaa, että on paljon sellaisiakin sairauksia, jotka eivät johda kuolemaan, mutta aiheuttavat silti suunnatonta kärsimystä. Toisaalta tilastot tautien levinneisyydestä eivät kerro "sairaudesta aiheutuneen vammautumisen vakavuutta ja kestoa."
"Siksi psyykkisten ja neurologisten ongelmien aiheuttamaa taakkaa on aliarvioitu vuosikaudet", Brundtland sanoo.
Strategioita mielenterveysongelmien ratkomiseksi maailmanlaajuisesti on kirjattu WHO:n tuoreeseen raporttiin. Sen mukaan tilanne on kehitysmaissa erityisen huolestuttava.
Esimerkiksi Intiassa skitsofreniaa tai epilepsiaa sairastavista vain arviolta 20 prosenttia saa hoitoa, kun teollisuusmaissa osuus on vähintään 80 prosenttia. Saharan eteläpuolisen Afrikan maissa masennuksesta kärsivistä pääsee hoitoon ehkä viisi prosenttia.
Koko maailmassa arviolta 400 miljoonaa ihmistä kärsii mielenterveyden häiriöistä ja neurologisista sairauksista. Alkoholin aiheuttamia ongelmia on 288 miljoonalla, ja 60 miljoonaa ihmistä on henkisesti jälkeenjääneitä.
WHO listaa 40 miljoonaa rekisteröityä epileptikkoa, 20 miljoonaa dementikkoa ja 45 miljoonaa skitsofreenikkoa. Itsemurhayrityksiä tehdään 10-20 miljoonaa vuodessa ja itsemurhia noin miljoona. Näiden lukujen nojalla WHO arvioi, että "kymmenestä tärkeimmästä ihmisiä vammauttavasta syystä viisi liittyy henkis iin ongelmiin."
Maailman asukaita raskaimmin koettelevien henkisten sairauksien listalla vakava masennus on noussut 5. sijalle ja tilanteen ennustetaan pahenevan seuraavien 20 vuoden aikana. "Nykyisten ennusteiden valossa masennus nousee listan kakkoseksi", WHO sanoo.
Maailman yleistä terveydentilaa tarkastellessaan WHO saattaa kuitenkin kirjata myönteisiä seikkoja, jotka tuntuvat myös Afrikan ja Aasian köyhissä maissa: lapsikuolleisuus on alentunut, odotettavissa oleva elinikä on noussut, isorokko on hävitetty ja muitakin tartuntatauteja on saatu kuriin.
Mielenterveyden hoitamisessa köyhillä ja keskituloisillakin mailla on kuitenkin vielä paljon kyntämätöntä sarkaa. Esimerkik si Meksikoa koskeva raportti paljastaa, että maan psykiatrisissa laitoksissa loukataan systemaattisesti potilaiden oikeuksia.
Washingtonissa toimiva mielenterveyspotilaiden oikeuksia puolustava järjestö (Mental Disability Rights International, MDRI) lähetti tutkijaryhmänsä kolmeksi vuodeksi Meksikoon perehtymään tilanteeseen. Se havaitsi potilaiden elävän "epäinhimillisissä oloissa ilman alkeellisinta terveydenhuoltoa tai kuntoutusta."
Guadalajaran kaupungin ulkopuolella sijaitsevassa laitoksessa MDRI:n ryhmä näki "lapsia, jotka oli sidottu penkkeihin ja sänkyihin. Toiset lapset olivat pysyvästi pakkopaidassa, mikä tuottaa kipua ja aiheuttaa raajojen vääntymistä."
MDRI:n johtaja Eric Rosenthal luokittelee Meksikon mielenterveyspotilaiden olot pahimpiin, mitä järjestö on nähnyt ympäri maailmaa.
Maailman mielenterveysliiton (World Federation for Mental Health, WFMH) selvitykset kertovat, että asenteet ovat monissa maissa samaa luokka kuin Meksikossa.
Rosenthalin mukaan Meksikon ja monien muiden Latinalaisen Amerikan maiden hallitukset eivät ole kyenneet luomaan sellaista mielenterveyspolitiikkaa, joka suojelisi potilaiden oikeuksia.
WFMH:n mukaan hallitukset vetoavat aina rahapulaan, mutta se ei kelpaa syyksi piittaamattomaan suhtautumiseen mielenterveysongelmiin.
"Terveydenhuollon painopisteiden järjestäminen uudelleen voisi kohentaa rahoitustilannetta jonkin verran", ehdottaa WFMH:n apulaispääsihteeri Richard Hunter.
Yleisamerikkalainen terveysjärjestö (Paho) ajaa eräänlaista avohoito-ohjelmaa, jossa vastuu potilaista siirtyisi sairaaloilta yhteisöille.
Aasialaisessa Pakistanissa terveydenhuollon asiantuntijat ovat lähteneet samalle linjalle tarkoituksena löytää paikalliseen kulttuuriin soveltuvia tapoja huolehtia henkisesti vammautuneista.
WHO on tunnustanut hankkeiden käyttökelpoisuuden. Se muistuttaa, että terveydenhuollossa työskentelevien toimintaoloja on kohennettava ja hoidon saatavuutta on parannettava.
Järjestö katsoo asiaa myös potilaiden näkökulmasta ja korostaa taistelua mielenterveysongelmiin usein liittyviä lieveilmiöitä, kuten sosiaalista leimautumista, väärinkäsityksi ä ja syrjintää vastaan.
Brundtland pyrkii saamaan ensi vuonna aikaan kansainvälisen sopimuksen mielenterveysongelmista kärsivien oikeuksista. Toimintaa sen puolesta helpottaa 10-vuotisjuhla, jota ensi vuonna vietetään sen kunniaksi, että YK:n yleiskokous hyväksyi 1991 periaatteet mielisairaiden suojelemiseksi. (Inter Press Service) .
