YK, New York, 16.12.98 (IPS) – YK:n päämajassa työskentelevää maailmanjärjestön sihteeristöä on aiemmin syytetty naisten syrjimisestä huippuvirkoja täytettäessä. Nyt afrikkalaiset ovat ryhtyneet valittamaan rodullisesta syrjinnästä järjestössä, jonka tulisi olla ihmisoikeuksien tyyssija.
Kaksi afrikkalaista valtiota, Uganda ja Norsunluurannikko, väittävät YK:n sihteeristön erottelevan työntekijöitään rodun ja ihonvärin perusteella. Sihteeristö kiistää syytöksen.
Moitteet tulevat aikana, jolloin maailmanjärjestön korkein johtaja, pääsihteeri Kofi Annan, on kotoisin afrikkalaisesta Ghanasta. Sihteeristön toiseksi vaikutusvaltaisin jäsen ja pääsihteerin varahenkilö taas on sattumoisin nainen, kanadalainen Louise Frechette.
Seuraavina YK:n johtohierarkiassa ovat kymmenen alipääsihteeria, joiden joukossa ei ole yhtään afrikkalaista. Nykyisten alipääsihteerien kotimaat ovat Brasilia, Britannia, Intia, Japani, Kiina, Ranska, Ruotsi, Saksa, Sri Lanka ja Yhdysvallat.
Arvoasteikossa seuraavina tulevien apulaispääsihteerien joukossa sen sijaan on kaksi afrikkalaista: Ibrahima Falla Senegalista ja Hedi Annabi Tunisiasta.
YK:n päämajan väki jakautuu karkeasti kahteen ryhmään. Palveluhenkilökuntaan kuuluvat sihteerit, muu toimistoväki ja juoksupojat. Akateemisten ryhmään taas luetaan poliittiset virkamiehet, taloustieteilijät, muut tutkijat ja tiedottajat. Oman joukkonsa muodostavat vielä päätöksentekijät, joihin luetaan eri tasojen johtajat sekä apulais- ja alipääsihteerit.
Afrikkalaisten valitukset syrjinnästä koskevat ennen muuta maanosan heikkoa edustusta akateemisten ja johtajien ryhmässä.
YK:n marraskuussa julkistaman tilaston mukaan järjestön ylemmissä viroissa ovat parhaiten edustettuina seuraavat kymmenen maata: Yhdysvallat (13 prosenttia viroista), Venäjä (7), Ranska (6), Britannia (5), Kiina (4), Saksa (3), Japani (3), Kanada (3), Egypti (2) ja Intia (2 prosenttia viroista).
YK:n henkilöstöasioista vastaavan osaston johtaja apulaispääsihteeri Rafiah Salim valittaa, että afrikkalaisten syrjintää koskevia syytöksiä on vaikea tutkia, koska ne ovat niin yleisluontoisia. Hän on kuitenkin asettanut asiaa selvittämään työryhmän, jota johtaa afrikkalainen naistyöntekijä.
"Menemme askeleen vaadittua pitemmälle, sillä emme tutki ainoastaan afrikkalaisten mahdollista syrjintää vaan kaikkea syrjintää, joka voi ilmetä työhönotossa, ylenemisessä tai työkurissa", sanoo Salim.
Norsunluurannikkoa YK:ssa edustava Manlan Ahounou vakuuttaa, että syrjintä on totta. Hänen mukaansa päätöksentekijäksi etenee yhä vähemmän Afrikan edustajia. Afrikkalaiselta kuluu YK:ssa keskimäärin 18 vuotta yletä akateemisten toiselta tasolta ylimmälle eli viidennelle.
Ahounoun mukaan afrikkalaiset ovat YK:n akateemisissa viroissa keskimäärin kuusi vuotta, joten useimmat jäävät eläkkeelle kauan ennen huippuvirkoihin ylenemistä.
YK:n tehtävissä työskentelee maailmanlaajuisesti noin 33 000 ihmistä, joista 13 543 on järjestön sihteeristön palveluksessa New Yorkissa. (Inter Press Service)
