Rio de Janeiro, 11.11.98 (IPS) – Argentiinan ja Meksikon solmima vapaakauppasopimus on kiristänyt jännitystä eteläisen Amerikan yhteismarkkinajärjestössä Mercosurissa. Erityisesti Argentiinan "välistävedosta" hikeentyi kansainvälisen talouskriisin koettelema Brasilia.
Argentiinan ja Meksikon vapaakauppasopimuksen on määrä astua voimaan vuoden 2001 lopulla. Brasilian mielestä hanke talloo jalkoihinsa Mercosurin tulliunionin, joka tulee voimaan saman vuoden alussa. Mercosur-maat – Argentiina, Brasilia, Paraguay ja Uruguay – ovat luvanneet siirtyä tuolloin yhtenäisiin tullimaksuihin ulkomaankaupassaan tietotekniikkaa lukuun ottamatta.
Brasilian hallitus ja yrittäjät pelkäävät nyt, että Argentiinasta tulee reitti, jota kautta meksikolaiset tuotteet – tai oikeastaan yhdysvaltalaiset tavarat jotka on viimeistelty Meksikon puolelle sijoitetuissa kokoonpanotehtaissa – alkavat virrata koko Mercosurin alueelle.
Mercosur muodostaa nykyisin maailman neljänneksi suurimman taloudellisen blokin, jonka asukasluku hipoo 200 miljoonaa.
Mercosurin ja Meksikon väliset kauppaneuvottelut ovat pitkään junnanneet paikoillaan, pääasiassa Meksikon ja Brasilian välisten erimielisyyksien vuoksi.
Argentiina ei kuitenkaan ollut ainoa, jonka kärsivällisyys petti. Brasilian teollisuusliitto (CNI) on paheksunut maansa viranomaisille sitä, että Meksikon ja Mercosurin neuvottelut eivät etene, ja ettei niissä oteta huomioon Brasilian teollisuuden näkemyksiä.
CNI onkin päättänyt keskustella kaupoista suoraan Meksikon yrittäjien kanssa. Alustava kokous aiotaan pitää marraskuun puolivälissä Riossa.
CNI:n puheenjohtaja senaattori Fernando Bezerra korostaa sitä, että meneillään oleva talouskriisi nostaa "ehdottomalle etusijalle kysymyksen, miten brasilialaisten tuotteiden pääsyä muiden maiden markkinoille voidaan helpottaa".
Brasilian hallitus pitää Argentiinan ja Meksikon sopimusta kuitenkin iskuna pyrkimyksille hioa yhtenäinen sopimus Mercosurin ja Meksikon välille, kuten on tehty Chilen ja Bolivian kanssa. Noilla mailla on liitännäisjäsenen asema kauppablokissa.
Brasilian ulkoministeriössä alueellisen integraation asioista vastaava Renato Marques luonnehtii Argentiinan ja Meksikon sopimusta "häiritseväksi".
Brasilian hallitus koettaa painostaa Meksikoa ottamaan vakavasti neuvottelut Mercosurin kanssa. Siksi se on peruuttanut Meksikon suosituimmuusaseman maiden kahdenvälisessä kaupassa. Asemasta oli sovittu Latinalaisen Amerikan integraatiojärjestön Aladin puitteissa.
Brasilian teollisuusyrittäjät uskovat, että painostus tepsii Meksikoon, sillä Brasilian tuonti Meksikosta laski liki 18 prosenttia elokuusta 1997 tämän vuoden elokuuhun, jolloin tuonnin arvo oli noin 3,4 miljardia markkaa.
Samaan aikaan Brasilian ja Meksikon välinen kauppa kääntyi Brasilialle voitolliseksi, sillä sen vienti kasvoi peräti 38 prosenttia ja ylitti 3,5 miljardia markkaa.
Argentiina on puolestaan tarjonnut suosituimmuuskohtelua Meksikon teräkselle samaan aikaan, kun se uhkaa Brasilian terästehtaita polkumyyntisyytteillä. Lisäksi se on luvannut olla käyttämättä brasilialaista sokeria makeisiin, jotka myydään Meksikoon uuden sopimuksen puitteissa.
Sokeri on ainoana tuotteena jätetty kokonaan Mercosurin sopimusten ulkopuolelle Brasilian vastalauseista huolimatta. Argentiina näet väittää, että Brasilian sokerin kilpailukykyisyys kumpuaa valtion tuotantotuista.
Brasilia on toistaiseksi joutunut kärsimään Mercosurissa pahiten Aasiasta alkaneen rahoituskriisin vaikutuksista. Kriisi on tosin muutenkin rapauttanut Mercosur-maiden kauppasuhteita, kun jokainen kantaa ensisijaista huolta omista ongelmistaan.
Esimerkiksi kauppataseestaan hätääntynyt Brasilia on rajoittanut maataloustuotteiden ja lääkkeiden maahantuontia alistaen sen luvanvaraiseksi. Päätös on koetellut erityisesti Argentiinaa.
Seurauksena on ollut kostokierre. Kun Argentiinan Buenos Aireissa pidettiin äskettäin jalkinealan messut, brasilialaisilta valmistajilta kiellettiin osallistuminen.
Brasiliaa koetteleva kriisi on kuitenkin siirtänyt Mercosurin sisäiset nahinat taka-alalle. Esimerkiksi Brasilian valuutan devalvointi olisi katastrofi Argentiinalle, jonka viennistä kolmannes menee naapurimaahan.
Asiantuntijat arvioivatkin, että jäsenten väliset kärhämät lientyvät solidaarisuuteen, jonka taustalla on oman edun vaarantuminen yhdessä naapurin edun kanssa. (Inter Press Service)
