Coron, Filippiinit, 07.10.98 (IPS) – Filippiineillä on ensimmäistä kertaa annettu täydet hallintaoikeudet alkuperäiskansalle sen käyttämiin vesialueisiin. Tämä on tärkeä voitto tagbanua-kansalle, joka toivoo sen auttavan taistelussa ryöstökalastajia vastaan.
Filippiineillä on vuodesta 1994 myönnetty 132 hallintaoikeutta alkuperäisasukkaiden alueille. Uutta on se, että Coronin saaren vaaleiden kalkkikivikallioiden ja sametinpehmeiden rantojen ikiaikaiset asukkaat voivat laskea 22 000 hehtaarin hallinta-alueeseensa myös kirkkaan turkoosit kalavedet.
Filippiinien ympäristöhallinnon myöntämän todistuksen turvin tagbanuat toivovat voivansa ajaa pois muualta tulevat kalastajat, jotka yleensä käyttävät kalakantoja tuhoavia, laittomia pyyntikeinoja.
Tagbanuoiden säätiön puheenjohtaja Rodolfo Aguilar on tyytyväinen kalastusvesien kuulumisesta hallintaoikeuteen, sillä "maa on merkityksetöntä ilman vettä".
"Ryöstökalastajat eivät ole täkäläisiä, ei heitä kiinnosta kalojen kohtalo", Aguilar sanoo.
Muut alkuperäiskansat Filippiinien saaristoissa ja aboriginaalit Australiassa saakka ovat innostuneita tagbanuoiden voitosta, sillä monen kansan kohtalonkysymys on kalastusvesien säilyminen niiden omassa käytössä.
"Me aiomme seurata tagbanuoiden esimerkkiä ja anoa hallintaoikeutta Boracayn saareen ja ympäröiviin vesiin", sanoo 32-vuotias Elorde Vicente, joka on Filippiinien keskiosissa elävän ati-kansan jäsen.
Tämä saattaa olla liian myöhäistä ati-kansalle, joka ajettiin pois Boracaylta 1970-luvun lopulla, kun liikemiehet ja matkailuyrittäjät löysivät saaren. Se on nykyisin suosituimpia turistikohteita Filippiineillä, ja monet sanovat saaren olevan ympäristötuhon partaalla.
Tagbanuat ovat päättäneet, ettei heidän saarelleen käy yhtä huonosti. Coron on yksi kahdeksasta kohteesta Filippiineillä, jonka ainutlaatuinen luonto on määrätty hoidettavaksi niin että sen biologinen monimuotoisuus säilyy ja "säästyy ihmisen tuhoisalta toiminnalta".
Tagbanuat toivovat hallintaoikeuden suojelevan saarta matkailun edistämissuunnitelmalta, jonka hallitus on laatinut 8 000 neliökilometrin suuruiselle alueelle Palawanin läänissä. Coronin saari kuuluu tähän 1999 käynnistettävään suunnitelmaan, joka sisältää lentokentän, teiden, satamien ja hotellien rakentamista Palawanille.
Suunnitelmaa edelsi puolitoista vuotta kestänyt kartoitustyö, jonka rahoitti Japanin kehitysyhteistyöjärjestö JICA. Se suositteli, ettei matkailuun liittyvää rakentamista sallittaisi Coronilla lainkaan, vaan turistien olisi tyydyttävä ihailemaan saarta lentokoneesta käsin. Muun saarella tapahtuvan kehitystyön olisi otettava huomioon "ympäristön kantokyky ja paikallisten asukkaiden sosiaaliset ja taloudelliset vaatimukset".
Matkailuviranomainen Cheryl Hulleza vakuuttaa, että hallituksen tarkoituksena on päästää turisteja vain tietyille alueille Coronilla, sekä ottaa huomioon tagbanuoiden tarpeet.
Tämä lausunto tuo vain vähän lohtua levottomille saarelaisille. He ovat jo saaneet esimakua siitä, mitä "saaren ihailu lentokoneesta käsin" käytännössä merkitsee. Tilauslentokoneet pärräävät matalalla saaren yllä.
Suojaisiin poukamiin ankkuroi huvijahteja ja moottoriveneitä, jotka tuovat matkailijoita hiekkarannoille ja sisäosien järville.
Viranomaisten mukaan matkailun edellyttämää kehitystyötä tehdään ainoastaan Kayangan-järvellä, joka on vaikuttavien kalkkikivirykelmien katveessa kimalteleva makean veden laguuni. Silti turistit onnistuvat tunkeutumaan myös muille järville ja rannoille, jotka ovat alkuperäisasukkaiden pyhiä paikkoja.
Asukkaat valittavat myös turistien häiritsevän pääskyslajia, joka pesii Coronin luolissa. Kalastajat ovat yleensä keränneet pikkuruisia pesiä joulukuusta alkaen ja myyneet niitä välittäjille. Norlito Languyod, 40, muistelee kuinka hän pikkupoikana tapasi kiivetä klaaninsa nimikkoluolaan ja sai jopa 50 pesää tuomisikseen. Nyt pesiä löytyy hyvällä onnella kolme, koska pääskyset ovat siirtyneet turistien häiritseminä pesimään rauhallisemmille paikoille.
"Jos meno jatkuu tähän malliin, tagbanuatkin ovat pian kadonnut kansa", sanoo Rodolfo Aguilar. Hänen mukaansa saarelaiset eivät sinänsä vastusta matkailijoiden tuloa saarelle, mutta he haluavat ensin saada valmiiksi omat hallintasuunnitelmansa ja sopia sen jälkeen matkatoimistojen kanssa minkälainen matkailu sallitaan.
Tohtori Lope Calanog ympäristöministeriöstä epäilee, että tagbanuat itse ovat osasyyllisiä turistien jatkuvaan virtaan saarelle. Hänen mukaansa asukkaat ovat kieltäytyneet yhteistyöstä valtion virastojen kanssa, joilla on valta rajoittaa turistien liikkumista.
Tagbanuoiden elintapojen sanotaan kelpaavan koska tahansa kestävän ympäristönhallinnan malliksi. He kalastavat vain sen verran kuin tarvitsevat päivän ateriaa ja vierasvaraa varten. Kun kala ei liiku, naiset kaivavat ravinnoksi luonnonvaraisia juurikasveja, mutta he jättävät aina osan juuristosta koskematta. Kun saarelaiset löytävät metsissä liikkuessaan makean veden lähteitä, he merkitsevät paikan muille tiedoksi.
"Coron on niin kaunis saari juuri siksi, että se jätettiin rauhaan. Ulkomaailma luulee aina, että alkuperäisasukkaiden luonnonhallintaan liittyy jotakin maagista. Mutta kyse on vain siitä, että he eivät kajoa mihinkään mihin heillä ei ole syytä koskea", sanoo Dave de Vera kansalaisjärjestöstä, joka tuki tagbanuoiden anomusta hallintaoikeudesta. (Inter Press Service)
