YK, 07.07.98 (IPS) – Ryhmä kansalaisjärjestöjä on aloittanut maailmanlaajuisen kampanjan, jonka päämääränä on saada kielto lasten käytölle sotilaina aseellisissa selkkauksissa.
"Yleisön paine ja poliittinen tahto voivat lopettaa lasten värväyksen sotilaiksi", sanoo Jo Becker, joka johtaa kesäkuun lopulla aloitettua kampanjaa.
"Lapsia ei pitäisi käyttää aikuisten sodissa", Becker toteaa ja muistuttaa, että asepalvelukseen otetaan alle 18-vuotiaita nuoria 44 maassa. Listalta löytyvät Yhdysvallat, Britannia, Israel, Australia, Italia, Japani, Saksa, Kanada, Brasilia, Kreikka, Puola, Meksiko, Pakistan, Intia, Namibia, Hollanti, Bangladesh ja Kuuba. Osa niistä ei kuitenkaan salli alle 18- vuotiaiden osallistumista sotatoimiin.
Kampanjassa on mukana monta merkittävää järjestöä kuten Amnesty International, Pelastakaa Lapset, Human Rights Watch ja Jesuit Refugee Service. Järjestäjät toivovat, että kampanjasta tulee yhtä menestyksekäs kuin kansalaisjärjestöjen viimevuotisesta kamppailusta maamiinat kieltävän sopimuksen puolesta. Yli 700 järjestöjen rintama palkittiin 1997 Nobelin rauhanpalkinnolla.
Uusi kampanja toteutetaan läheisessä yhteistyössä YK:n järjestöjen kanssa. Päämääränä on myös muuttaa Lapsen oikeuksien sopimuksen kohtaa, jossa määritellään asepalveluksen alaikäraja. Nykyinen 15 vuoden vähimmäisikä on tarkoitus nostaa 18 vuoteen.
"Lasten käyttö sotilaina rikkoo kaikkia mahdollisia normeja", korostaa Unicefin apulaispääjohtaja Stephen Lewis.
"Kansainvälisen yhteisön pitää lopettaa haparointi ja tarttua tuumasta toimeen. Lähtökohtana tulee olla alle 18-vuotiaiden värväyksen yleismaailmallinen kieltäminen. Kiellon tulee ulottua vapaaehtoisesta liittymisestä erilaisiin pakko-ottoihin", Lewis vaatii.
Guatemalan armeijaan 14-vuotiaana pakotettu Emilio Hernandez- Xicara luonnehti kampanjan tiedotustilaisuudessa elämäänsä painajaismaiseksi. "Meitä piestiin jatkuvasti – tavallisesti vailla mitään syytä – jotta olisimme koko aika kauhun vallassa. Meidän oli pakko opetella taistelemaan sodassa, jota emme ymmärtäneet."
Becker esittää, että taistelemaan pakotetuille lapsille myönnetään turvapaikka kotimaittensa ulkopuolella. Yhdysvallat on suhtautunut näin guatemalalaisiin lapsisotilaisiin. Hernandez- Xicaran anomuksen käsittely Yhdysvalloissa on vielä kesken.
YK arvioi, että eri maiden armeijoissa ja aseellisissa ryhmissä saattaa toimia jopa puoli miljoonaa lapsisotilasta. Voimassa olevien kansainvälisten normien mukaan 15 vuotta täyttäneitä nuoria voidaan ottaa asevoimiin. Yhdysvallat ja eräät muut maat vastustavat vähimmäisiän nostamista 18 vuoteen.
YK:ssa on toiminut vuodesta 1994 lähtien työryhmä, joka koettaa kehittää kansainvälisiä normeja niin, että lapset olisivat turvassa sodan kauhuilta. Ryhmä pyrkii siihen, että sotilaaksi ryhtymisen alaikäraja nostetaan Lapsen oikeuksien sopimuksessa 18 vuoteen.
New Yorkissa päämajaansa pitävän Human Rights Watchin mukaan Yhdysvallat on ainoa keskeinen valtio, joka ei ole hyväksynyt sotatoimiin osallistumisen vähimmäisiän korottamista 18 vuoteen.
"Valitettavasti Yhdysvallat on yksinään torpedoinut yritykset nostaa ikärajaa", Becker sanoo. Hän pitää ironisena sitä, että Yhdysvallat vastustaa muutoksia sopimukseen, jota se itse ei ole edes ratifioinut. Pidättyessään ratifioinnista Yhdysvallat sijoittuu samaan maaryhmään kuin Somalia.
Viime vuonna Yhdysvallat esitti isoja varauksia YK:n yleiskokouksen päätöslauselmaan, jossa vedottiin eri maiden asevoimiin, että ne lopettaisivat lasten värväämisen riveihinsä. Yhdysvaltojen suurlähettiläs Seth Winnick totesi yleiskokouksessa, että Yhdysvallat on sallinut yli puoli vuosisataa vanhemmiltaan luvan saaneiden ja 17 vuotta täyttäneiden vapaaehtoisen liittymisen asevoimiin. Winnick arveli, että Yhdysvallat ei muuta ikärajaa koskevia lakejaan tai käytäntöään.
YK:n työryhmä tekee päätöksiä vain asioissa, joista osaaottavien maiden edustajat pääsevät yhteisymmärrykseen. Sen vuoksi Yhdysvaltojen vastustus on riittänyt torjumaan ehdotukset alaikärajan nostamiseksi 18 vuoteen. (Inter Press Service)
