Bogota, 10.06.98 (IPS) – Selvä ja täsmällinen rauhansuunnitelma voisi olla keino ratkaista tasapaksu kamppailu Kolumbian presidentinvaaleissa, jotka huipentuvat 21. kesäkuuta. Kummallakaan ehdokkaalla ei vain tunnu olevan sellaista – eikä ratkaisuja maan muihinkaan polttaviin ongelmiin.
Toukokuun lopussa pidetyllä ensimmäisellä äänestyskierroksella hallitsevan liberaalipuolueen ehdokas Horacio Serpa voitti kakkoseksi tulleen konservatiivien Andres Pastranan äärimmäisen täpärästi. Miesten ääniosuudet olivat 34,59 prosenttia ja 34,34 prosenttia.
Vaalikampanjan aikana Serpa ja Pastrana esittivät hyvin samansuuntaisia näkemyksiä siitä, miten Kolumbiaa vuosikymmenten ajan koetellut sisällissota saataisiin loppumaan.
"Ehdokkaiden näkemykset vain sekoittivat äänestäjiä entisestään eivätkä kajonneet ongelman ytimiin", arvioi politiikan tutkija Luis Valencia kolumbialaisesta Andien yliopistosta.
"Sekä Pastrana että Serpa katsovat, että sota on ongelma, joka tulee ratkaista, mutta kumpikaan ei esittele linjaa, jota aikoo seurata tulevissa neuvotteluissa", hän jatkaa.
Valencian mukaan ehdokkaiden rauhanehdotukset eivät kajoa lainkaan sotaan liittyviin kipeisiin ongelmiin. Niitä ovat miljoonan kodistaan pakenemaan joutuneen kolumbialaisen kohtalo, kaivattu maatalousuudistus ja huumekasvien viljelyn tulevaisuus.
Yhdysvaltain pakolaisasiainkomitea julkaisi huhtikuussa raportin nimeltä Kolumbian hiljainen kriisi. Siinä arvioidaan, että 35 miljoonasta kolumbialaisesta yli miljoona on joutunut kymmenen viime vuoden aikana jättämän kotinsa politiikkaan tai huumeisiin liittyvän väkivallan vuoksi.
Valencian mukaan Serpa ja Pastrana näyttävät unohtaneen myös sen tosiseikan, että sissit hallitsevat yli 30 prosenttia Kolumbiasta. Sissejä on kolme eri porukkaa, jotka tunnetaan lyhenteillä FARC, ELN ja EPL. Kahden suurimman, FARC:n ja ELN:n, yhteenlasketuksi miesvahvuudeksi arvioidaan noin 14 000.
FARC ilmoitti ennen presidentinvaalien ensimmäistä kierrosta, että se on valmis neuvottelemaan toisen kierroksen voittajan kanssa.
ELN esitti seuraavalla viikolla neuvotteluja, joissa toimisivat välittäjinä Ranskan, Saksan ja Espanjan edustajat sekä kolumbialainen Nobel-kirjailija Gabriel Garcia Marquez. Lisäksi se vaati järjestämään kansalliskokouksen, jossa olisivat edustettuina kaikki siviiliyhteiskunnan tahot.
ELN allekirjoitti helmikuussa maata nyt johtavan presidentti Ernesto Samperin hallituksen kanssa "esisopimuksen", jossa luvattiin aloittaa keskustelut kesäkuussa. Sittemmin sissit vetäytyivät sopimuksesta väittäen, että sitä käytettiin hyväksi vaalikamppailussa.
Arvostelijoiden mukaan myös ihmisoikeusasiat ovat loistaneet poissaolollaan presidentinvaalikampanjassa.
Yhdysvaltalaisen raportin mukaan asiaan olisi kuitenkin aihetta kajota: "Kolumbiaa revitään palasiksi, sen asukkaita teurastetaan ja ajetaan kodeistaan. Maassa riehuu raaka väkivalta, joka liittyy moninaisiin konflikteihin, säännönmukaiseen ja laajaan ihmisoikeuksien polkemiseen, leväperäisyyteen rikosten rankaisemisessa, yksityisten ryhmien (mukaan lukien huumekauppiaat) ponnistuksiin laajentaa taloudellista valtaansa ja yleiseen laittomuuteen."
Valencian mukaan konservatiivien presidenttiehdokas Pastrana "ei ole osoittanut kykyjään missään". Vain kirjailija Marquezin tuki voisi antaa hänelle etulyöntiaseman rauhanneuvotteluja ajatellen.
Hallitsevan puolueen ehdokas Serpa puolestaan on ponnistellut ankarasti normalisoidakseen suhteensa Yhdysvaltoihin. Ne huononivat Serpan toimiessa sisäministerinä samaan aikaan, kun presidentti Samperin epäiltiin saaneen huumerahoja vaalikassaansa vuoden 1994 kampanjassa.
Yhdysvallat ilmoitti äskettäin tukevansa Kolumbian aseellisten konfliktien ratkaisemista. Tarkkailijoiden mukaan USA on alkanut nähdä, että huumekaupan vastainen taistelu kietoutuu Kolumbiassa tiiviisti kysymykseen sodasta ja rauhasta. (Inter Press Service)
