Lontoo, 04.03.98 (IPS) – YK:n pääsihteerin Kofi Annanin Irakin presidentin Saddam Husseinin kanssa neuvottelema sopimus ei anna paljonkaan vihjeitä siitä, milloin Irakia vastaan suunnatut YK:n pakotteet puretaan.
Se perustuu Yhdysvaltain vaatimukseen, jonka mukaan Irakissa toimivien YK:n asetarkastajien työlle ei saa asettaa mitään aikarajoituksia.
YK:ssa kuitenkin tiedetään tarkoin, kuinka paljon vahinkoa pakotteet Irakissa tekevät. Sen jälkeen, kun pakotetoimiin ryhdyttiin 1991, lapsikuolleisuus on noussut Irakissa seitsenkertaiseksi. Vauvoja kuolee nyt 168 tuhatta kohti, kun luku aiemmin oli 24. Yli 50-vuotiaden kuolleisuus on kolminkertaistunut.
Annan valmisteli Bagdadin-matkaansa ajamalla läpi päätöksen, jolla laajennettiin YK:n Irakille myöntämää "öljyä ruokaa vastaan -ohjelmaa". Se sallii Irakin myydä kauppasaarrosta huolimatta ulos tietyn määrän öljyä ja ostaa ruokaa ja lääkkeitä helpottaakseen 90 kuukautta jatkuneen saarron vaikutuksia.
Aiemmin Irakilla oli lupa myydä öljyä kahden miljardin dollarin (dollari on noin 5,5 markkaa) edestä, mutta seuraavana puolivuotiskautena summaan tulee 5,2 miljardin dollarin korotus. Myönnytyksen tarkoituksena on parantaa Irakin ruokatilannetta ja kohentaa maan pahoin kärsinyttä maataloutta sallimalla lannoitteiden, torjunta-aineiden ja koneiden varaosien osto ulkomailta.
Irakia uusi myönnytys ei kuitenkaan miellytä.
Irakilla on näet ollut vaikeuksia ansaita ne kaksi miljardia dollariakin, joihin sillä tähän asti oli puolivuosittain lupa. Sen eteen Irakin on vietävä öljyä 900 000 tynnyriä päivässä nykyisellä alhaisella 15 dollarin tynnyrihinnalla.
Saadakseen lisäksi kokoon luvatut 5,2 miljardia dollaria puolivuosittain, Irakin täytyisi nykyhinnoilla myydä öljyä lisää 2,34 miljoonaa tynnyriä päivässä.
Jos Irak kasvattaisi öljynvientiään mainitun määrän, se ylittäisi öljynviejämaiden järjestön Opecin määräämän maailmanlaajuisen vientikiintiön liki kymmenellä prosentilla. Tämä laskisi öljyn hintaa maailmanmarkkinoilla entisestään, mikä pakottaisi Irakin viemään vielä enemmän öljyä, jos muut Opec-maat sen sallisivat.
Toisen ongelman muodostaa Irakin öljyteollisuuden kunto. Täyttääkseen sekä kotimaiset tarpeet että YK:n myöntämän uuden vientikiintiön Irakin tulisi tuottaa liki 2,8 miljoonaa tynnyriä öljyä päivässä. Irakin tuotantoennätys on 3,1 miljoonaa tynnyriä päivässä, johon se ylsi ennen hyökkäystään Kuwaitiin vuoden 1990 alkupuoliskolla.
Sittemmin voimaan tulleet talouspakotteet ovat jättäneet Irakin öljyteollisuuden vaille varaosia ja investointeja, eikä se pysty ennätysluokan tuotantoon, vaikka apuna olisi kaikki maailman hyvä tahto.
Asiaan liittyy vielä muutakin. Öljyä ruokaa vastaan -ohjelma sallittiin Irakille YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmalla 986, joka annettiin huhtikuussa 1995. Se lupaa Irakille vain noin puolet öljyn myyntituloista. Loppurahat on käytettävä korvauksien maksamiseen yksityisille ihmisille, yhtiöille ja valtioille, jotka joutuivat kärsimään Irakin hyökkäyksestä Kuwaitiin, sekä maksuihin YK:lle sen toiminnasta Irakissa.
Lisäksi YK määrää, että Irakin hallitukselle tulevista öljytuloista on käytettävä tietty osa koulutukseen ja terveydenhuoltoon.
Näiden ehtojen vuoksi Saddam torjui aluksi päätöslauselman 986. Vasta Irakia loppukeväästä 1996 uhannut nälänhätä taivutti hänet muuttamaan mieltään. Silti päätöslauselman toteutus lykkääntyi saman vuoden elo-syyskuussa käydyn kurdien keskinäisen välienselvittelyn ja sitä seuranneiden Yhdysvaltain pommitusten vuoksi.
Irakille nyt myönnettyjen uusien öljynmyyntivaltuuksien ehdot ovat samat kuin entisten, joten Saddamin mielestä ne loukkaavat Irakin suvereenisuutta.
Lisäksi Saddam arvioi, että Yhdysvalloilla ja Britannialla ei ole aikomustakaan myöntää koskaan, että Irak olisi täyttänyt vuonna 1991 tehdyn pakotepäätöksen asettamat ehdot, joten ne voivat jatkaa pakotteita niin pitkään kuin lystäävät.
Yhdysvaltain YK-suurlähettilään kakkosmies Peter Burleigh sanoo, että Irakin pakotteet "puretaan, kun Irak noudattaa täydellisesti ja ehdoitta kaikkia turvallisuusneuvoston asiaan liittyviä päätöslauselmia".
Asetarkastusten sallimisen ohella päätöslauselmat vaativat Irakia muun muassa tekemään tiliä 600:n Persianlahden sodan aikana kadonneen kuwaitilaisen kohtalosta ja maksamaan korvauksia näiden omaisille.
Burleigh pitää öljyä ruokaa vastaan -ohjelmaa ja varsinkin sen laajennusta keinoina, joilla Irakin taloutta estetään palaamasta normaaliin tilaan.
Annanin edustaja Fred Eckhard vakuutteli jo ennen pääsihteerin Bagdadin matkaa, että öljyä ruokaa vastaan -ohjelman laajentamista ei ollut tarkoitus käyttää painostuskeinona asetarkastuskiistassa. Hänen mukaansa asioiden välillä "ei ole kertakaikkiaan mitään yhteyttä".
Tukemalla laajennetun öljyn myynnin sallimista Irakille Yhdysvaltain ja Britannian hallitukset voivat pitää omantuntonsa puhtaana ja vakuuttaa omat kansalaisensa siitä, että ne välittävät tavallisten irakilaisten kohtalosta. Samaan aikaan ne syyttävät Irakin viranomaisia ohjelman väärinkäytöstä.
Käytännössä YK:n pakotteet on nyt niin pitkälle politisoitu, että vaatisi yli-inhimillisiä ponnistuksia katkaista yhteys öljyä ruokaa vastaan -ohjelman humanitaaristen tavoitteiden ja sen poliittisten seurausten väliltä. (Inter Press Service)
