Delhi, 12.11.97 (IPS) – Lehtiotsikot tyyliin Maanomistajat joukkoraiskasivat alimman kastin naisen tai Vastustajat raiskasivat naisaktivisteja eivät tunnu enää hetkauttavan ketään Intiassa, valittavat naisten oikeuksia ajavat ryhmät. Niiden mukaan maanomistajat ja viranomaiset käyttävät väkisinmakaamista suorastaan keinona tukahduttaa toisinajattelua.
"Raiskausten määrä on lisääntynyt hälyttävästi, samoin kuin naisiin kohdistuvien rikosten raakuus", kertoo Indu Agnihotri Delhin naistutkimuksen keskuksesta.
Hänen mukaansa tilanne on pahin Pohjois-Intiassa sijaitsevissa Uttar Pradeshin ja Rajasthanin osavaltioissa, joissa kastierot ovat yhä hyvin jyrkät ja sukupuolten tasa-arvo kaukainen haave. "Tasa-arvokysymykset ja raiskaukset kytkeytyvät siellä usein kastien välisiin konflikteihin", Agnihotri selittää.
Syyskuinen joukkoraiskaus oli tästä selvä esimerkki. Eräs 25- vuotias nainen valitti, että seitsemän miestä oli raiskannut hänet opiskelija-asuntolassa Rajasthanissa sijaitsevassa Jaipurissa. Vaikutusvaltaisen jat-kastin poliittiset napamiehet nousivat kilvan puolustamaan joukkiota, joka kuului samaan kastiin.
Tapaus yhdisti jat-kastin poliitikkoja yli puoluerajojen, ja he vakuuttivat paikallisille lehdille, että kyseessä oli salaliitto heidän kastinsa maineen pilaamiseksi.
Raiskauksia tutkiva Intian kansallinen naiskomissio (NCW) on usein täysin avuton tilanteissa, joissa väkisinmakaajien tueksi ilmaantuu poliittisia painostusryhmiä.
Kokila Vyas NCW:stä kertoo, että poliisit eivät yleensä suostu edes kirjaamaan raiskattujen kertomuksia tai pyrkivät kumoamaan ne.
Raiskausten uhrit saavat harvoin oikeutta. Naisten kehitysohjelman työntekijä Bhanwari Devi joutui 1992 neljän ylhäiseen kastiin kuuluvan miehen väkisinmakaamaksi rohjettuaan vastustaa lapsiavioliittoja. Bhanwarin loputon sukkulointi eri oikeusasteissa jatkuu yhä.
Alioikeuden tuomari vapautti 1994 miehet syytteestä sillä perusteella, että raiskausta ei ollut voinut tapahtua, koska miehet kuuluivat ylhäisiin kasteihin – joukossa oli jopa yksi ylimmän kastin jäsen eli brahmaani – ja uhri alhaiseen kastiin. Bhanwari on nyt vedonnut korkeimpaan oikeuteen.
NCW:n puuttuminen asiaan pakotti poliisin kirjaamaan raiskaussyytteen Maharashtran osavaltion hallitsevan puolueen tukemaa Shanti Sena -ryhmää vastaan. Sen väitetään raiskanneen joukolla Adivasi Mukti Sangathan (AMS) -järjestön aktiiveja elokuussa. AMS ajaa köyhien ja sorrettujen naisten asiaa.
AMS:n jäsen Madhuri Krishnaswamy sanoo, että juuri naiset, jotka osallistuvat näkyvästi tällaiseen järjestötoimintaan, ovat suurimmassa vaarassa tulla raiskatuiksi.
Narmadajoen jättipatoa vastustavan kansanliikkeen aktiivi Budhi Behn Gujaratin osavaltiosta joutui 1993 poliisien joukkoraiskauksen uhriksi, kun hän vastusti kotinsa häätämistä padon alta.
Alhaiseen kastiin kuuluva Usha Dhiman häpäistiin riisumalla ja raiskaamalla hänet julkisella paikalla. Asialla olivat vaikutusvaltaisen viinatehtailijan kätyrit, jotka katsoivat Dhimanin uhkaavan heidän elinkeinoaan kampanjoidessaan viinanmyyntiä vastaan.
Viinakauppiaiden joukkoraiskaamaksi joutui myös maalaisnainen Dhapu Bai Tonkin alueelta Rajasthanista. Hänen miehensä johti väkijuomien vastaista liikettä seudulla.
Ehkä pahimmat tapaukset löytyvät kuitenkin Biharista, jossa maanomistajilla ja ylhäisillä kasteilla on omat yksityisarmeijansa. Niillä on tapana hyökkäillä alhaisiin kasteihin kuuluvien kyläläisten kimppuun: miehet tapetaan tai silvotaan ja naiset raiskataan.
Eräät naisjärjestöt, kuten yleisintialainen demokraattinen naisliitto (Aidwa) ovat koettaneet pitää meteliä siitä, että poliisi ja armeija liittoutuvat maanomistajien, yrittäjien tai poliittisten vaikuttajien kanssa, jotka käyttävät väkisinmakaamista keinona tukahduttaa vastarintaa.
Aidwa väittää, että esimerkiksi koillisen Tripuran osavaltion "rauhoittamisohjelmaan" kuuluivat osana naisten joukkoraiskaukset Ujanmaidanissa.
Vastaavaa on kerrottu tapahtuneen niin ikään maan koillisosissa seudulla, missä armeija koettaa nujertaa kapinoivaa naga-heimoa, sekä ristiriitojen repimässä jaetussa Kashmirissa.
"Koillis-Intiassa ja Kashmirissa turvallisuusjoukot raiskaavat naisia luodakseen koko seudulle nöryytyksen ja terrorin ilmapiirin", kertovat naga-kansan ihmisoikeusliikkeen jäsenet.
Univormupukuisten miesten vallan väärinkäytökset oikeutetaan usein erityislaeilla, jotka antavat näille laajat valtuudet siviilien etsintöihin ja pidätyksiin.
Intian naisjärjestöt ovat yhdistämässä voimiaan vastustaakseen virkavallan ja kastivallan edustajien harjoittamia vääryyksiä. Osa naisryhmistä on perustettu nimen omaan taistelemaan raiskauksia vastaan.
"Jos he luulevat voivansa vaientaa meidät raiskaamalla, he erehtyvät. Emme ikinä asetu makuulle odottamaan sitä, sillä me olemme vahvempia kuin koskaan ennen", vakuuttaa AMS-järjestön johtaja Sumli Bai. (Inter Press Service)
