NIGERIA : Taistelu kehityksestä kiihdyttää etnisiä riitoja

Warri, Nigeria, 17.09.97 (IPS) – Nigerian öljyntuotantoalueella Nigerjoen suistossa sijaitsevan yleensä niin vilkkaan Warrin kaupungin tori on suljettu. Kaupungissa vallitsee nyt jännittynyt rauha kevään veristen heimoyhteenottojen jälkeen. Tämän, kuten Nigerian lukuisten muidenkin etnisten kiistojen, välitön aiheuttaja on paikallisen hallintokeskuksen sijoituspaikka.

Hallintokeskuksen haluttavuus johtuu siitä, että se nähdään Nigeriassa kehityksen airuena, jonka mukana tulee kouluja, sairaaloita ja muuta hyödyllistä.

Warrilaiset eivät ole unohtaneet katkeria yhteenottoja, joita puhkesi keväällä kahden heimon välillä. Syynä oli päätös siirtää paikallishallinnon päämaja ijawien hallitsemalta alueelta itsekirien asuinalueelle.

Yhteenotoissa kuoli satoja ihmisiä ja omaisuutta tuhoutui suuret määrät. Oikeusistuin asetti työryhmän tutkimaan konfliktia, mutta se ei ole vielä saanut työtään päätökseen.

Toisaalta Ifessä, 200 kilometriä Lagosista itään, jatkuu heimojen yhteenotto, jonka syynä on uudelleen perustetun Ifen itäisen alueen hallintokeskuksen sijoituspaikka.

Seudulla tapettiin yli 70 ihmistä kolmen viikon aikana elo- syyskuun vaihteessa. Myös runsaasti omaisuutta on poltettu maan tasalle yhteenotossa, jonka osapuolina on kaksi joruba-kansan alaheimoa ifet ja modakeket.

Paikallisten hallintokeskusten perustamisesta on tullut Nigeriassa ruutitynnyri. Viime vuonna uusia keskuksia perustettiin 183, mikä nosti niiden kokonaismäärän 776:een.

"Paikallishallinnon perustaminen avaa ikkunan maailmaan. Sen mukana seudulle tulee monia asioita, kuten puhelimia, kouluja, sairaaloita ja ylipäätään kehitystä", selittää yhteiskuntatutkija Biyi Ayotunde.

Hänen mukaansa keskuksista tapellaan verissä päin, koska ne antavat ihmisille paitsi suoran yhteyden valtakoneistoon, myös mahdollisuuden hyötyä valtion varoista. Ovathan keskukset merkittäviä ostajia ja työllistäjiä.

Uusien hallintokeskusten perustamista pohtiva elin sai pelkästään viime vuonna noin 3 000 hakemusta eri puolilta maata.

Ifessä jatkuvan kiistan juuret ovat kuitenkin nykypäivää syvemmällä. Taustalla on ife- ja modakeke-heimojen ikiaikainen maariita.

Erään historioitsijan mukaan "näiden jorubaa puhuvien heimojen kriisin juuret ovat 1830-luvulla, jolloin niiden väillä puhkesi kolmeen avoimeen sotaan johtanut riita."

"Ifet uskovat, että he omistavat maan, joten kaikkien siellä asuvien tai työskentelevien on kunnioitettava heidän kuningastaan ja maksettava tälle veroja. Modakeket taas katsovat, että voittamalla vuonna 1840 päättyneet sodat, he myös valloittivat maan omakseen", selittää historioitsija, joka ei halua nimeään julkisuuteen.

Vuonna 1980 kuolleen Oba Adesoji Aderemin 50-vuotisella valtakaudella alueella vallitsi rauha. Asiantuntijoiden mukaan se johtui kuitenkin hallitsijan taitavuudesta, ei maa-, vero- ja itsehallintoriitojen ratkaisemisesta.

Myös Nigerian hallituksen 1976 tekemä päätös, joka sijoitti väestöryhmät eri vaalipiireihin, auttoi pitämään jännitteet piilossa. Nigerian liittohallitus päätti kuitenkin 1989 tehdä alueesta yhden vaalipiirin, ja yhteenotto oli valmis.

Itäisen Ifen paikallishallintoalueen perustaminen uudelleen on seurausta vuoden 1989 päätöksistä. "Siksi modakeket joutuivat ife-heimon paikallishallinnon piiriin", selittää Modakeke-heimon edistysliitto kiistan välittäjille toimittamassaan paperissa. Alueen perinteisten hallitsijoiden neuvosto on asettanut rauhankomitean ratkaisemaan kriisiä.

Paperissa muistutetaan, että "kysymys paikallishallinnon päämajan sijoittamisesta, uudelleensijoittamisesta tai entiseen paikkaan palauttamisesta on vain jäävuoren huippu".

Modakeket pelkäävät, että hallintokeskuksen sijoittamien ife- heimon alueelle pysäyttää heidän yhteisönsä kehityksen ja palauttaa tilanteen, jossa he maksavat jälleen veroja ife- heimolle.

Ife-heimon hallitsijan edustaja Orayemi Orafidya taas on sitä mieltä, että rauhan saavuttamiseksi modakeke-heimon tulisi lopettaa ife-heimon maiden vaatiminen itselleen.

"Ifet vastustavat raivokkaasti modakeke-heimon yrityksiä häätää poikiamme ja tyttäriämme omilta viljelymailtamme", hän vakuuttaa. (Inter Press Service)

Uncategorized

Remi Oyon