YK, 06.08.97 (IPS) – YK on havainnut maailman asekaupassa uuden piirteen: sotilasteknologiaa siirretään aseostojen kylkiäisenä aiempaa enemmän pohjoisesta etelään.
Lähes kaikki maat haluavat nykyään teknologiansiirtoa asehankintojensa kiinteänä osana, toteaa David Gold, joka tarkkailee YK:n toimeksiannosta maailman asekauppaa.
Pyrkimyksiä saada hankintojen yhteydessä teknologiaa ilmeni jo 1960-luvulla, mutta viime vuosina ne ovat voimistuneet yhtäkkisesti.
"Ostajien valta on lisääntynyt, koska aseiden kysyntä on supistunut", Gold perustelee.
Useat kolmannen maailman maat vaativat Yhdysvaltoja, Ranskaa, Britanniaa ja Venäjää toimittamaan asejärjestelmiä niin, että osa niistä tuotetaan yhteistyönä paikallisesti. Uudentyyppisen vaatimuksen esittäjiin kuuluvat Etelä-Korea, Malesia, Taiwan, Kiina, Filippiinit, Intia, Pakistan, Kuwait, Saudi-Arabia ja Arabiemiirikunnat.
Aseiden toimittajan on sijoitettava osa kaupan arvosta yhteisyritykseen paikallisen valmistajan kanssa.
Gold toteaa, että erityisen kiinnostuneita yhteistyösopimuksista ovat Aasian nopeasti teollistuneet maat, joilla on laajat valuuttavarannot. Niiden vastakohtana Afrikka on likipitäen kadonnut kansainvälisiltä asemarkkinoilta.
Aasian maissa kytkykaupat vauhdittavat kotimaisen sotateollisuuden tuotantoa. YK:n heinäkuussa julkaiseman "World Economic and Social Survey 1997" -vuosiraportin mukaan alan kansainväliset yhteistyösopimukset ovat tulleet tavallisiksi.
Etelä-Korea tuottaa yhdessä Yhdysvaltojen kanssa alan huippua edustavaa F-16 hävittäjää ja toivoo rikastuvansa siitä tiedoilla, jotka auttavat kotimaisen lentokoneteollisuuden perustamisessa.
Yhdysvallat on myynyt Etelä-Korealle 27 miljardilla markalla 120 hävittäjää, mutta vain 12 niistä valmistetaan kokonaan Yhdysvalloissa. Lopuista 36 kootaan Etelä-Koreassa Yhdysvaltojen toimittamista osista ja 72 korealaiset tuottavat itse koneen kehittäjän Lockheed Martin -yhtiön myymällä lisenssillä.
Etelä-Korea valmistaa myös helikoptereita, panssarivaunuja, sukellusveneitä ja ohjuksia etupäässä Yhdysvalloista, Britanniasta ja Saksasta hankkimallaan teknologialla.
YK:n tutkimuksen mukaan Kiina on kehittänyt useita asejärjestelmiä hyödyntäen teknologiaa, jota Kiina sai entisen Neuvostoliiton asetoimitusten osana.
Kuwait, joka kuuluu 1990-luvun suurimpiin aseiden ostajiin, vaatii, että myyjä käyttää 30 prosenttia kaupan arvosta paikallisten tuottajien kanssa pyöritettävissä yhteisyrityksissä.
Washingtonissa julkaistavassa Defence Newsissä kerrotaan, että alan kolme brittiyritystä sijoittaa Kuwaitiin yli 1,5 miljardia markkaa saatuaan Kuwaitilta jalkaväen moottoriajoneuvojen ja ohjusten huomattavan tilauksen. Venäjältä heruu yhteisyrityksiin Kuwaitissa runsaat 1,1 miljardia markkaa panssariajoneuvojen ja ohjusten laukaisualustojen tilauksesta.
Arabiemiirikunnat on tehnyt 1,3 miljardin markan arvosta vastasopimuksia lähinnä läntisten asetoimittajien kanssa. Rahat ohjataan Persianlahden seikkikunnassa neljääntoista teollisuushankkeeseen. Maan mittavin vastakauppa sisältyy 436 taisteluvaunun tilaukseen ranskalaiselta Giat Industries – yritykseltä. Tilauksen arvo on yli 17 miljardia markkaa.
Maailman suurin aseiden ostaja Saudi-Arabia on sopinut yhdysvaltalaisten ja brittiyritysten kanssa jopa kymmenien miljardien markkojen vastasijoituksista. Yksin vuonna 1990 Saudi- Arabia hankki Yhdysvalloista yli sadan miljardin markan arvosta aseita reaktiona Irakin joukkojen hyökkäykseen Kuwaitiin elokuussa 1990.
New Yorkissa toimiva World Policy Institute muistuttaa, että vastasitoumukset supistavat asekauppojen merkitystä Yhdysvaltojen taloudelle. Esimerkkinä laitos mainitsee Suomen vuoden 1992 lähes kuudentoista miljardin markan hävittäjätilauksen, joka poiki suomalaisille yrityksille yli kymmenen miljardin markan kaupat.
YK:n vuosiraportissa todetaan, että kytkykauppojen vuoksi yhä useampi maa pystyy tuottamaan nykyaikaisia aseita. Asetelma on paradoksaalinen, koska samanaikaisesti kansainväliset asemarkkinat ovat supistuneet. (Inter Press Service)
