Lontoo, 23.07.97 (IPS) – Huoli itäisen Euroopan vanhanaikaisten ydinvoimaloiden turvallisuudesta on viime vuosina kirvoittanut länsimaiden kukkaroiden nyörejä. Avun tarkoituksena on ollut pitää voimalat kasassa sen aikaa, että ne saadaan turvallisesti suljetuksi. Itä-Eurooppa yrittää kuitenkin pitää reaktorit pyörimässä mahdollisimman pitkään.
Venäjällä Leningradin ydinvoimalassa äskettäin vieraillut Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin (EBRD) komissio havaitsi, että sikäläisillä yhteistyökumppaneilla on toiset tavoitteet kuin läntisillä avunantajilla.
"Vanhojen ja riskialttiiden ydinreaktoreiden elämän pitkittäminen ei ollut meidän tarkoituksemme", selittää lähellä EBRD:n ydinturvallisuusryhmää (NSA) oleva lähde. NSA rahoittaa ja valvoo voimalan kunnostusta maailman seitsemän rikkaimman maan valtuutuksella.
"NSA tukee voimaloiden lyhytaikaisia turvallisuusparannuksia vain sillä tähtäimellä, että reaktorit suljetaan heti, kun ne tulevat elinkaarensa päähän, ja mieluummin aiemminkin. NSA:n varat ovat rajoitetut ja ne vedetään yksinkertaisesti pois hankkeesta, jos ilmenee, että vastaanottajat näkevät avun tarkoituksen eri tavoin", vakuuttaa NSA:ta tunteva lähde.
Kesäkuussa 1995 NSA varasi 30 miljoonaa ecua (noin 174 miljoonaa markkaa) Leningradin ydinvoimalan neljän Tshernobyl- tyyppisen RBMK-reaktorin turvallisuuden tilapäiseen kohentamiseen. Hankkeen on määrä päättyä vuoden 1998 loppuun mennessä.
Leningradin voimalan johtaja Valeri Lebedev ilmaisee kiitollisuutensa ERBD:n avusta, mutta muistuttaa samalla, että se kattaa vain kolme prosenttia korjauskustannuksista.
Laitos tekee remonttia pääasiassa omilla varoillaan, sillä liittovaltio ei tue sitä lainkaan, Lebedev selittää. Siksi turvallisuuden parantamiseen tähtäävät työt valmistuvat hänen mukaansa vasta vuonna 2001.
Hanke on jo syönyt noin 600 miljoonaa dollaria (3,2 miljardia markkaa), ja sen valmistuminen vaatii toisen mokoman rahaa. Venäläiset asiantuntijat arvioivat, että remontti jatkaa reaktorien elinikää 5-7 vuodella suunniteltua pitempään.
Tällaiset arviot lisäävät jännitteitä ERBD:n kanssa, sillä pankissa on viime kuukausina alettu tivata entistä tiukemmin, mihin NSA-rahat oikein menevät.
NSA perustettiin 1993 rikkaiden maiden G 7-ryhmän aloitteesta. Aluksi tarkoituksena oli rahoittaa kolmen vuoden ajan turvallisuuden parantamista vaarallisimpina pidetyissä neuvostoaikaisissa ydinreaktoreissa eli RBMK-malleissa ja vanhoissa VVER-440/230 -painevesireaktoreissa.
Avustushanketta jatkettiin 1996 kolmella vuodella. Rahat kootaan valtioiden vapaaehtoisista lahjoituksesta. Viime vuoden loppuun mennessä Euroopan unionin jäsenmaat olivat kartuttaneet NSA:n kassaa yhteensä 257 miljoonalla eculla (noin 1,5 miljardia markkaa).
NSA on tähän mennessä antanut noin 143 miljoonaa markkaa Bulgarian Kozlodujin ydinvoimalan reaktoreiden kohentamiseen. Liettuan Ignalinan voimala on saanut apua 203 miljoonaa markkaa ja Leningardin voimala 207 miljoonaa. Yhteistyöprojekteihin Venäjän Kuolan niemimaalla ja Novovoronetshin voimalassa on sijoitettu 268 miljoonaa markkaa.
Lisäksi NSA on tukenut 684 miljoonalla markalla Ukrainan Tshernobylin voimalan jätteenkäsittelylaitoksen ja käytetyn polttoaineen varaston rakentamista. Sielläkin tuen tarkoituksena on olut vauhdittaa voimalan sulkemista.
Ignalinan voimalan korjaushanke lykkääntyi maaliskuussa, kun kansainvälinen asiantuntijaryhmä julkisti pitkän listan välittömästi tarvittavia parannuksia. Ryhmä suositti, että kumpaakaan reaktoriyksikköä ei käynnistetä tämän vuoden huoltoseisokin jälkeen ennen kuin turvallisuusongelmat on ratkaistu. Liettua on luvannut haalia kokoon hankkeen vaatimat 160 miljoonaa markkaa.
Koko Ignalinan uudistamisen kustannuksiksi arvioidaan kuitenkin 636 miljoonaa markkaa, josta Liettuan on määrä rahoittaa 80 prosenttia energiaveroilla kootuilla varoilla. Loput 20 prosenttia tulee eri lähteistä: ERBD:n ohella Liettua on solminut kahdenkeskisiä sopimuksia Yhdysvaltojen, Japanin ja Ruotsin kanssa.
Liettuan parlamentin puhemies Vytautas Landsbergis on peräänkuuluttanut lisää ulkomaista apua Ignalinalle. Hänen mukaansa voimala on ongelma koko Euroopalle.
Myös Ignalinan reaktoreiden lopullisen sulkemisen ajankohdasta on jatkuvia erimielisyyksiä. Alun perin Liettua lupasi sulkea ensimmäisen yksikön 2002 ja toisen 2008 sillä ehdolla, että käytettävissä on vaihtoehtoisia energianlähteitä. Voimalan johtaja Viktor Shevaldin sanoi kuitenkin äskettäin, että ensimmäinen yksikkö voi toimia turvallisesti vuoteen 2005 asti.
Venäjälläkin voimaloiden remontointi on myöhässä, ja ERBD varoitti kesäkuussa, että se voi vaarantaa rahoituksen. Venäjä lupasi vauhdittaa töitä.
Pelissä on näet enemmän kuin vain NSA:n rahat. Useimmat idän voimalat saavat tukea myös muista EU:n Itä-Euroopan rahoitusohjelmista, kuten Tacis ja Phare. Vakava riita ERBD:n kanssa saattaisi vaarantaa nekin.
Uhkan uskotaan melko varmasti tepsivän Ukrainaan, Liettuaan ja Bulgariaan. Venäjään sen vaikutus on paljon vähäisempi, koska maalla on omat ydinalan asiantuntijat, eikä se ole riippuvainen länsimaisesta teknologiasta.
Vaikka rahoitusapu on tervetullutta, Venäjä saattaisi luopua siitä, jos ehdot käyvät liian koviksi.
"NSA on tietoinen siitä, että Venäjä ei anna lännen pakottaa itseään sulkemaan ydinvoimaloita, joita se itse pitää taloudellisesti kannattavina", huomauttaa NSA:ta lähellä oleva lähde.
"Jos yhteistyötä Venäjän kanssa mielitään jatkaa, on saatava aikaan sievä kompromissi turvallisuuden lisäämisestä ja sulkemisen lykkäämisestä. Muiden maiden kanssa ERDB voi kuitenkin käyttää kovempia otteita, ja niitä siltä nyt odotetaan." (Inter Press Service)
