Caracas, 26.03.97 (IPS) – Monica Fernandez, 24, tietää täsmälleen, miksi hänet valittiin joulukuussa Venezuelan vankeinhoitolaitoksen johtoon: siivoamaan pahamaineinen järjestelmä inhimilliseen kuntoon.
Fernandez on keskeinen tekijä oikeusministeri Henrique Meierin suunnitelmassa, joka tähtää korruption kitkemiseen Venezuelan vankeinhoidosta. Vankiloita pidetään pahimpana tahrana Venezuelan ihmisoikeustilanteessa.
"Yli 30 vuoden aikana rakennettua järjestelmää ei voi purkaa yhdellä iskulla, mutta asioita kohennetaan ja muutoksia on tulossa", Fernandez kertoo suunnitelmistaan.
Venezuelassa on arviolta 25 600 vankia, joista vain 6 600 on tuomittu.
Venezuela kärsii tehottomasta ja antiikinaikuisesta oikeusjärjestelmästä, jossa rikosjuttujen käsittely kestää vuosikausia. Syytetyt viruvat sen ajan vankiloissa, sillä ehdonalainen vapaus tai vapaus takuita vastaan yleensä evätään, raportoi ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch.
Venezuelassa on 33 vankilaa, joihin on ahdettu väkeä tuplasti niiden kapasiteetin verran. Ahtaus yltää kriisin asteelle. Väkivalta on niin tavanomaista, että vain suurimmat vankilakapinat tai useiden vankien kuolema herättävät enää yleistä mielenkiintoa.
Vuonna 1995 kuoli liki 240 vankia ja viime vuonna 181. 1996 vankiloista takavarikoitiin lähes 2 700 teräasetta ja 638 tuliasetta.
Koko maailmaa järkytti viime vuonna uutinen tapauksesta, jossa 25 nuorta miesvankia menehtyi sellinsä tulipalossa eräässä Venezuelan pääkaupungin Caracasin vankilassa.
Fernandezin mukaan tämä vuosi alkoi kuitenkin lupaavasti, kun kauhun vertauskuvana pidetty Catian kuritushuone suljettiin Caracasissa.
Fernandezin uudistussuunnitelma sisältää johtamistapojen nykyaikaistamista ja jokaisen työntekijän motivoimista tehtäväänsä. Hän itse tekee seitsemänpäiväistä työviikkoa ja usein 18 tunnin päiviä. Palkkaa hän saa vaatimattomat 2 225 markkaa kuussa.
Pienikokoinen ja vaaleahiuksinen Fernandez on suorittanut tutkinnon rikosoikeudessa ja opiskellut myös kasvatustieteitä yliopistossa opettamisen ohella. Hän ehti työskennellä vähän aikaa asianajajana ja kävi sen ohessa vapaaehtoisena vankiloissa antamassa oikeusapua sekä ohjaamassa vankien liikuntaharrastuksia.
Tuore oikeusministeri Meier nimitti Fernandezin viime vuoden puolivälissä ensin vankeinhoitolaitoksen osastopäälliköksi ja myöhemmin ylimmäksi johtajaksi.
Fernandez myöntää saavansa varsin huonoa palkkaa vastuuseensa verrattuna. "Olen aina halunnut antaa takaisin osan siitä, mitä olen saanut", hän kuittaa asian viitaten syntyperäänsä varakkaan siirtolaisperheen jäsenenä.
Fernandez pyrkii uudistamaan vankilalaitosta muun muassa hankkimalla vanhojen työntekijöiden tilalle paremmin koulutettua henkilökuntaa.
Toisaalta hän haluaa kytkeä vankilat tiiviimmin yhteiskuntaan kannustamalla kansalaisia perustamaan vapaaehtoisverkostoja vankeinhoitotyön avuksi. "Vankilat eivät ole pelkästään oikeusministeriön ongelma, vaan koko yhteiskunnan."
Nuori johtaja myöntää, että vankiloissa pyörii iso bisnes, johon on kytköksissä monenlaisia mafioita. Myös vankiloiden turvallisuudesta vastaavan armeijan kansalliskaartin kanssa on ollut ongelmia.
"Koetamme ratkoa turvallisuusongelmia viikoittaisissa tapaamisissa kaartin komentajan kanssa, ja ne ovat sujuneet hyvin myönteisessä hengessä. Kaartilaiset tarkastavat nyt kaikki työntekijät ennen kuin nämä tulevat vankilaan, jotta aseiden ja huumeiden kuljetusverkostot paljastuisivat", Fernandez selittää.
Hän puhuu myötätuntoisesti vangeista, mutta myöntää näiden tottuneen väkivaltaan ja epäjärjestykseen. "Uuden vankilakulttuurin luominen on vaikea ja pitkä prosessi. Tiedän, että he arvostavat ja kunnioittavat minua, mutta he tietävät myös, että vaadin kuria." (Inter Press Service)
