San Francisco, 16.09.96 (IPS) – Uusi lääkehoito herättää toiveita siitä, että aids saadaan hallintaan. Kehitysmaissa uudet lääkkeet voivat kuitenkin osoittautua liian kalliiksi, asiantuntijat varoittavat.
Brasiliassa hallitus on taipunut HIV/aids-potilaita puolustavan liikkeen painostuksen edessä ja ostaa uusia lääkkeitä halukkaille.
Aidsia hoidettiin pitkään vain yhden tyypin lääkkeillä. Viime vuonna yhdysvaltalaiset tutkijat havaitsivat, että ATZ:n, 3TC:n ja muiden vastaavien lääkkeiden tehoa paransi niiden yhdisteleminen hoitokuureissa.
Tuoreimman käänteen ovat aikaansaaneet uudentyyppiset lääkkeet, joiden yhteiskäyttö AZT:n ja 3TC:n kanssa on tuottanut Yhdysvalloissa pienessä koeryhmässä merkittäviä tuloksia.
Ryhmään kuuluvat kärsivät pitkälle kehittyneestä aidsista ja olisivat ilman uusia hoitokeinoja luultavasti menehtyneet tautiin muutamassa kuukaudessa. Eräiden potilaiden tila alkoi kuitenkin kohentua dramaattisesti.
Oireilu katosi ja viruksen merkit hävisivät heidän verestään. Osa potilaista saattoi lähteä sairaalasta ja palata työhönsä. Näyttävistä tuloksista huolimatta uudet kehitelmät eivät tee tartunnan saaneita terveiksi, eikä HI-viruksia saada tuhotuksi kaikista kudoksista.
Uutuuksissa on muitakin vakavia heikkouksia. Pitkäaikaisia vaikutuksia ei tunneta, ja hoidon hinta on korkea: noin 80 000 markkaa vuodessa.
Edes Yhdysvalloissa, jossa potilaita auttavat heidän yksityiset vakuutuksensa ja hallituksen taloudellinen tuki, kaikki sairastuneet eivät pysty hankkimaan uusia lääkkeitä. Niiden valmistajia ja myyjiä syytetään rahan tekemisestä aids-potilaiden epätoivoisella asemalla.
Brasiliassa, jossa HIV-tartunnan saaneita on puolisen miljoonaa, kansalaisaktivistit ovat nostaneet oikeusjutun varmistaakseen, että uudet lääkkeet ovat tarvitsijoiden ulottuvilla.
Uudentyyppisen lääkkeen, Crixivanin, valmistaja Merck aloitti sen laajan testauksen Brasiliassa. Tutkijat muodostivat aids-potilaista kolme 300 hengen koeryhmää. Ensimmäisessä tautia hoidettiin pelkästään ATZ:lla, toisessa Crixivanilla ja kolmannessa niiden yhdistelmällä.
Jo lokakuussa 1995 paikalliselle aids-järjestölle GpV:lle paljastui, että pelkästään ATZ-hoitoa saaneiden terveydentila ei parantunut lainkaan. Sen sijaan kahdessa muussa ryhmässä havaittiin selvästi myönteisempiä seurauksia.
GpV, jonka moni jäsen osallistui kokeeseen, pyysi Merckiä muuttamaan testiä niin, että kaikki potilaat saisivat yhdistelmähoitoa. Samanaikaisesti ryhmä veti oikeuteen tutkimusprojektin lääkärit siitä, että osalle osanottajia ei annettu tuloksekkaaksi todennettua hoitoa.
Merckin painostusta jatkettiin Washingtonissa tammikuussa 1996 pidetyssä kansainvälisessä konferenssissa. Heinäkuussa yritys suostui antamaan sekä pelkällä ATZ-hoidolla olleille että ATZ:n ja Crixivanin yhdistelmällä hoidetuille kolmatta lääkettä, 3TC:tä.
GpV perui oikeusjuttunsa lääkäreitä vastaan, mutta piti kiinni vaatimuksestaan, että myös pelkkää Crixivania saaneille on annettava 3TC:tä. GpV uhkasi vetää jäsenensä pois kaikista testiryhmistä, ellei Merck suostuisi sen vaatimukseen. Merckille se olisi huomattava takaisku.
Toisessa oikeusjutussa 20 GpV:n tukemaa aids-potilasta syytti Brasilian hallitusta siitä, että se ei järjestä kaikille tarvitsijoille yhdistelmähoitoa.
Heinäkuun puolivälissä terveysministeri ilmoitti liittohallituksen maksavan 70 prosenttia yhdistelmähoidon kuluista yksittäisten osavaltioiden ollessa vastuussa lopusta.
GpV:n Mario Scheffer pelkää, että uusien lääkkeiden kysyntä Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa on niin suuri, että valmistajat eivät kykene toimittamaan Brasiliaan tarvittavaa määrää.
Schefferin mielestä pääongelma ei ole HIV, vaan Brasilian terveysolojen rakenteellinen heikkous. Julkiset sairaalat ovat ylitäysiä ja niissä on liian vähän henkilökuntaa.
Aids-potilaiden määrän lisääntyessä hoitokulut nousevat kestämättömän suuriksi, elleivät lääkkeiden hinnat laske.
Lääkeyritykset perustelevat yhdistelmähoidon korkeita hintoja lääkkeiden kehitystyön kalleudella. Newyorkilaisen kansalaisjärjestön Gay Men's Health Crisisin edustaja David Barr sanoo, että lääkeyritykset eivät anna kylliksi tietoa kustannuksistaan.
"On vaikeata arvioida, ovatko uudentyyppiset aids-lääkkeet ylihinnoiteltuja vai eivät. En vastusta edes kohtuullisen voiton sisällyttämistä myyntihintaan, mutta on väärin, että yritykset salaavat kehitysbudjettinsa", Barr arvostelee.
Yhdysvaltalaisen Stanfordin yliopiston aids-tutkija John Shapiro näkee vakavan vinoutuman myös tämänhetkisessä aids- tutkimuksessa.
"HI-viruksen kantajien enemmistöllä ei ole varaa lääkkeisiin, joita on jo luotu tai kehitteillä. Meidän on turvauduttava muihin vaihtoehtoihin kuten HIV-valistukseen tai kyettävä kehittämään ehkäisevä rokote, joka soveltuisi maailmanlaajuiseen käyttöön paremmin kuin nykyiset kalliit lääkkeet.
Noin 90 prosenttia maailman arviolta 21 miljoonasta HI- viruksen kantajasta elää kehitysmaissa. (Panos/Inter Press Service) (Inter Press Service)
