Tegucigalpa, Honduras,, 12.02.96 (IPS) – Keski- Amerikkaa jäytävät kiistat maanomistuksesta uhkaavat räjähtää avoimeksi kapinaksi Meksikon Chiapasin tapaan, varoittavat alueen talonpoikien edustajat.
Esimerkiksi Hondurasin pohjoisosissa on jatkunut jo yli vuoden katkera kiista viljelijöiden ja yhdysvaltalaisen banaaniyhtiön Tela Railroadin kesken. Yhtiö on päättänyt häätää vastustelevat talonpojat mailta, joita nämä ovat viljelleet yli 50 vuotta.
Hondurasin hallitus asettui Tela Railroadin puolelle sanoen, että yhtiöllä on laillinen oikeus kiisteltyyn maahan. Helmikuun alussa hallitus lopulta häätikin viljelijät alueelta.
Hondurasin presidentti Carlos Roberto Reina pahoitteli sitä, että talonpojat torjuivat hallituksen esityksen saada viljelymaata muualta. Häädetyt ovat edelleen vastahangassa väittäen, että yhtiö hankki maat itselleen luihuilla konsteilla.
Nicaragualainen talonpoikaisjohtaja Sinforiano Caceres sanoo, että vastaavia tilanteita on kaikkialla. "Se on aikapommi, joka muuttaa vain nimeä kulloisenkin paikan ja maan mukaan."
Caceres johtaa Keski-Amerikan talonpoikien yhteistyö- ja kehitysjärjestöä (Asocode). Hänen mukaansa alueen hallitukset ovat vähätelleet maatalouden ongelmia vuosikaudet.
"Niiden ei pitäisi hämmästyä, jos uusi Chiapas puhkeaa jossakin. Hallitusten täytyy muuttaa maatalouspolitiikkaansa tai niitä vastaan nousee kansanliikkeitä. Liikehdintä ei ole luonteeltaan ideologista vaan kumpuaa viljelymaan puuttesta ja nälästä", Caceres sanoo.
Asocode piti vuosikokouksensa helmikuun alussa Hondurasissa ja antoi Keski-Amerikan hallituksille puoli vuotta aikaa muuttaa maatalouspolitiikkaansa. Sen jälkeen järjestö uhkaa nostattaa kansan kapinaan.
Hondurasin talonpoikaisliikkeen johtoon kuuluvan Rafael Alegrian mukaan strategia kansanliikkeiden nostattamiseksi on "viimeinen kuulutus hallitusten huomion saamiseksi, sillä me emme ole kaukana Chiapasin tilanteesta."
Etelä-Meksikon Chiapasin osavaltiossa kaksi vuotta sitten taisteluun noussut zapatistien sissiliike symboloi maanomistusoloja koko Latinalaisessa Amerikassa, Alegria sanoo. "Keski-Amerikan tilanne on pahentunut niin sanotun talouden rakennesopeutuksen myötä."
Alegrian mukaan vyönkiristys, jota alueen hallitukset harjoittavat kansainvälisten velkojien vaatimuksesta, on marginalisoinut maatalouden pientuottajat. Keski-Amerikan 20 miljoonasta talonponjasta on 80 prosenttia vajonnut köyhyyteen.
"Hallitus puhuu liittymisestä maailmantalouteen, mutta me olemme nähneet vain köyhyyden globalisoitumisen rakennesopeutuksen vuoksi. Ellei maa- ja tuotanto-ongelmia ratkaista, maailmanmarkkinat jäävät etäisiksi", hän julistaa.
Alegria muistuttaa, että Keski-Amerikan maatalous on hyvin takapajuista, joten haaveet "globalisoitumisesta" ovat utopiaa. "Alueen maat yltävät tuskin Meksikon markkinoille."
Costaricalainen Wilson Campos valittaa, että maataloustuotteiden tuonti tappaa alueen perinteisen viljelykulttuurin. "Maksamme kalliin hinnan tekniikoista ja menetelmistä, joita meidät pakotetaan käyttämään, sillä luontomme tekee kuolemaa", hän sanoo.
Talonpoikien järjestön mukaan viime vuosien lakiuudistukset alueella ovat käytännössä haudanneet maareformit, joiden toteutus oli aiemminkin erittäin varovaista.
Tegucigalpan julistuksessaan Asocode kuvaa Keski- Amerikkaa "matalan profiilin demokratian ja korkean profiilin maatalouskonfliktien" alueeksi.
"Keski-Amerikan asukkaista yli kaksi kolmasosaa on nyt köyhiä, ja hallitusten on tullut aika saada tietää meistä maattomista talonpojista: kuinka monta meitä on, mikä on panoksemme maan talouteen – ja erityisesti, mikä on meidän painoarvomme", Campos sanoo. (Inter Press Service)
