New York,, 20.11.95 (IPS) – YK:n olemassaolon turvaaminen tulevaisuudessakin edellyttää uusien tulonlähteiden löytämistä. Tämä ajatus valtaa yhä selvemmin alaa maailmanjärjestön piirissä, sanoo YK:n yleiskokouksen puheenjohtaja Diego Freitas do Amaral.
Viitaten YK:n lokakuisen 50-vuotisjuhlaistunnon eräisiin puhujiin do Amaral päättelee, että huoli maailmanjärjestön talouden tulevaisuudesta on kääntänyt monet kannattamaan maailmanlaajuisen verotuksen uusia muotoja.
"Esillä on ollut ehdotuksia kansainvälisen kaupan ja palvelujen myynnin verottamisesta. Myös valtamerten ja avaruuden käyttöä sekä kansainvälistä rahaliikennettä on esitetty verotettavaksi", Freitas do Amaral luettelee.
Yleiskokouksen puheenjohtaja aikoo pyytää talousasioiden työryhmää tutkimaan kaikella vakavuudella, miten ratkaista mahdollisimman nopeasti YK:n talouskriisi. Työryhmään kuuluu jäseniä saman verran kuin YK:hon eli 185. Työryhmä kokoontuu ensi vuoden alussa. Sen on määrä jättää raporttinsa yleiskokoukselle ensi syyskuussa.
Tällä hetkellä YK:n tulot koostuvat jäsenvaltioiden maksuosuuksista, jotka määräytyvät kunkin maksukyvyn mukaan. Yhdysvaltojen, joka on suurin rahoittaja, odotetaan kuittaavan kaudella 1996-97 neljäsosan YK:n 2,5 miljardin dollarin (lähes 11 miljardin markan) kuluista. Japanin maksuosuus on noin 14 prosenttia maailmanjärjestön menoista, Saksan 9, Ranskan 6, Venäjän 6 ja Britannian 5 prosenttia.
Kukin kehitysmaa maksaa vuosittain keskimäärin vain noin 0,01 prosenttia järjestön kuluista.
Jäsenvaltioiden enemmistö ei hoida maksuosuuttaan ajoissa. Lokakuun alussa rästisumma oli peräti 2,8 miljardia dollaria (12 miljardia markkaa). Lähes 80 prosenttia rästeistä on rauhanturvatoiminnan maksujen laiminlyöntiä, loput viivyttelyä YK:n varsinaisen budjetin rahoittamisessa. Yhdysvallat on ykkösenä rästiläisten listalla 1,5 miljardin dollarin (6,5 miljardin markan) velallaan.
Ruotsin pääministeri Ingvar Carlsson esitti lokakuun juhlakokouksessa, että YK tarvitsee rahoitusjärjestelmän, jossa rahavirrat ovat pysyvästi riittävän suuria ja etukäteen luotettavasti arvioitavissa.
"Jäsenvaltioiden pakolliset maksut sopivat perustehtävien rahoitusperustaksi, mutta riippuvuutta yhdestä suuresta avustajasta on vähennettävä", Carlsson hahmotteli.
Hän esitti, että YK tutkisi mahdollisuutta määrätä valuutansiirroille kansainvälinen vero. "Meidän on harkittava yhteisten resurssiemme – esimerkiksi laivareittien ja valtamerien kalavesien – käytön muuttamista maksulliseksi. Lentolipuille voitaisiin ehkä määrätä ylimääräinen vero", Carlsson sanoi.
Pakistanin pääministeri Benazir Bhutto muistutti huipputapaamisessa maailmanjärjestön uusista haasteista kuten terrorismista, huumekaupasta ja aseiden salakuljetuksesta.
"YK:lla pitää olla itsenäinen rahoitusperusta sen kohdatessa näitä haasteita", Bhutto vaati. Hänen ehdotuksiinsa sisältyi kansainvälisen rahaliikenteen ja matkailun sekä avaruuden ja valtamerten hyödyntämisen verottaminen.
Toinen kansainvälisiä veroja voimakkaasti ajava poliitikko, Malesian pääministeri Mahathir Mohamad jatkoi listaa asekaupan kansainvälisellä verottamisella. Hän kannatti veroa myös kansainväliselle rahaliikenteelle ja ulkomaanlennoille.
Vuoden 1981 Nobelin talouspalkinnon voittaja James Tobin on ehdottanut veroa kansainväliselle rahaliikenteelle. Hän on laskenut, että 0,5 prosentin veron kerääminen jokaisesta siirrosta synnyttäisi vuodessa 1 500 miljardin dollarin (6 500 miljardin markan) rahaston. (Inter Press Service)
