Jakarta,, 13.11.95 (IPS) – Indonesia koettaa hillitä Itä-Timorin saarella viime kuukausina vellonutta väkivalta-aaltoa. Vastakkain ovat saaren valtaosin katolilainen kantaväestö ja muilta saarilta tulleet islaminuskoiset siirtolaiset.
Kipinän kahinointiin antoi eräs muslimeihin lukeutuva virkamies, joka nimitti syyskuussa katolilaisuutta "hölynpölyuskonnoksi".
Seurauksena oli mellakoita: itätimorilaiset polttivat autoja, moskeijoita ja jopa protestanttisia kirkkoja. Tuleen tuikattiin myös Sulawesin saarelta tulleiden muslimien omistamia marketteja ja siirtolaisia ahdisteltiin niin, että satoja ihmisiä lähti pakoon läheiseen Länsi-Timoriin.
Jo aiemmin Indonesian ihmisoikeuskomissio oli saanut Itä-Timorista valituksia, joiden mukaan muslimien on siellä pyydettävä katolisen seurakunnan lupa ennen kuin he voivat rakentaa moskeijan. Saaren kristityt puolestaan valittavat vastaavista rajoituksista muslimien hallitsemilla alueilla.
Itä-Timoria hallussaan pitävän Indonesian viranomaiset koettavat nyt rauhoittaa tilannetta uskontojenvälisen neuvotteluelimen avulla. Siihen kuuluu edustajia kaikista saaren uskontokunnista: katolisesta, protestanttisesta, islamilaisesta, hindulaisesta ja buddhalaisesta.
Asian tiimoilta järjestettiin marraskuun alkupuolella seminaari, johon osallistuneet älymystön ja uskontokuntien edustajat vetosivat keskinäisen ymmärtämyksen ja suvaitsevaisuuden puolesta. He sanoivat pelkäävänsä, että konflikti leviää myös muualle Indonesiaan, ellei sitä saada kunnolla tyynnytettyä.
Indonesian perustuslaki takaa uskonnonvapauden maan 190 miljoonalle asukkaalle, joista 90 prosenttia on muslimeja. Indonesiassa on noin kuusi miljoonaa roomalaiskatolilaista, ja heistä reilut 800 000 asuu Itä-Timorissa.
Itä-Timor on entinen Portugalin siirtomaa, jonka Indonesia miehitti 1976. YK ei ole tunnustanut Indonesian valtaa alueeseen.
Uskonnolliset erot ovat aina olleet herkkä asia Indonesiassa, jonka asukkaat edustavat moninaisia etnisiä ryhmiä ja kulttuureja.
Tarkkailijoiden mukaan Itä-Timorin viimeaikainen väkivalta ei kuitenkaan johdu pelkästään uskonnoista, vaan ilmentää osaltaan asukkaiden tyytymättömyyttä Indonesian valtaan.
Itä-Timorin itsenäisyyttä ajava sissiliike on kutistunut hyvin pieneksi, mutta jonkin verran vastarintaa esiintyy vielä, ja asia pitää tilanteen saarella jatkuvasti epävakaana. Indonesian armeijan kovat otteet rauhan palauttamisessa eivät ole lisänneet paikallisen väestön sympatioita.
Ongelmia on pahentanut Itä-Timorin talouden hidas kehitys. Saaren henkeä kohden laskettu kansantuote on alhaisempi kuin missään muussa Indonesian 27 maakunnasta.
"Itä-Timorin väkivaltaisuudet kumpuavat ihmisten pyrkimyksestä pysyä nopeiden taloudellisten muutosten tahdissa ja kateudesta, jota he tuntevat saaren taloutta hallitsevia siirtolaisia kohtaan", arvioi seminaariin osallistunut katolinen pappi Frans Magnis Suseno.
Itä-Timorin tilanne sai myös Indonesian presidentin Suharton peräänkuuluttamaan rauhanomaista rinnakkaineloa uskonnollisten yhteisöjen välille. Hänen mielestään uskonnolliset erot eivät saisi jakaa kansaa ja vaarantaa kansallista yhtenäisyyttä. (Inter Press Service)
