Lontoo,, 07.08.95 (IPS) – Äärimuslimien ajojahti on kiihtynyt Egyptissä sen jälkeen, kun maan presidentti yritettiin murhata Etiopiassa kesäkuun lopulla. Toimenpiteet eivät kuitenkaan osu niihin syihin, jotka saavat yhä useamman egyptiläisen turvaamaan uskontoon: köyhyyteen ja sosiaaliseen eriarvoisuuteen.
Selvittyään kiihkomuslimien tunnustamasta murhayrityksestä 26. kesäkuuta Egyptin presidentti Hosni Mubarak on laajentanut islamisteihin kohdistuvaa ajojahtiaan. Nyt kohteena on myös islamilaisten perinteinen poliittinen järjestö Muslimiveljeskunta, joka perustettiin jo 1928.
Vaikka veljeskunnan toimintaa ei ole koskaan laillistettu, järjestön on annettu toimia puoliluvallisesti 1970-luvulta lähtien.
Heinäkuun lopulla pidätettiin kuitenkin kymmenittäin veljeskunnan johtajia. Lisäksi poliisin huostaan otettiin 200 nuorukaista, joiden sanottiin olleen taistelukoulutuksessa.
Muslimiveljeskunnan edustajan mukaan pojat olivat kuitenkin partioleirillä, jonka järjestelyistä vastasi opetusministeriö.
Egyptin hallituksen arvostelijat epäilevät, että viranomaiset pyrkivät mustaamaan Muslimiveljeskunnan maineen voidakseen hyökätä sen kimppuun täydeltä laidalta.
Mubarakin hallitus pelkää, että veljeskunta aikoo noudattaa vanhaa strategiaansa marraskuun vaaleissa: järjestön aktiivit asettuvat ehdokkaaksi joko sitoutumattomina tai sallittujen oppositiopuolueiden listoilla. Jos muslimit menestyisivät vaaleissa hyvin, se veisi pohjan hallituksen väitteiltä, joiden mukaan islamistit ovat menneen ajan ilmiö.
Muslimiveljeskunnan tavoitteena on tehdä Egyptistä parlamentaarista tietä islamilainen valtio. Liikkeen edustajat ovat pärjänneet aiemmissa vaaleissa varsin hyvin.
Vuoden 1987 parlamenttivaaleissa veljeskunta liittoutui erään myötämielisen maallisen puolueen kanssa. Huolimatta Egyptin vaaleissa tavanomaisesta vaalivilpistä liittoutuma sai 17 prosenttia äänistä ja 60 kansanedustajaa, joista 37 kuului veljeskuntaan. Liittoutumasta tuli suurin oppositioryhmä 448-jäsenisessä kamarissa.
Muslimiveljeskunnan kansanedustajat aiheuttivat Egyptin johdolle harmaita hiuksia vaatimalla islamin lain voimaansaattamista, sotilas- ja taloussuhteiden katkaisemista Yhdysvaltoihin ja Israelin kanssa solmitun rauhansopimuksen kumoamista.
Veljeskunta boikotoi muiden oppositioryhmien ohella vuoden 1990 vaaleja, koska hallitus ei suostunut niiden vaatimuksiin poikkeustilan lakkauttamisesta. Oppositio peräsi myös vaalien valvonnan antamista hallituksen ulkopuoliselle elimelle.
Egyptin poliittis-yhteiskunnallinen tilanne on sittemmin vain kärjistynyt. Poliittinen väkivalta on vaatinut 760 uhria kolmen viime vuoden aikana.
Viranomaisten tehottomuus ja korruptio suututtavat tavallisia egyptiläisiä päivä päivältä enemmän. Samaan aikaan kuilu rikkaiden ja köyhien välillä jatkaa laajenemistaan, ja hallitus tuntuu liukuvan yhä lähemmäs diktatuuria.
Uusi lehdistölaki kielsi hiljan toimittajia julkaisemasta tietoa, joka on "väärää tai tarkoitushakuista, ei kunnioita instituutioita ja vaarantaa yleisen järjestyksen tai kansantalouden vakauden". Lain rikkojaa odottaa viiden vuoden vankilatuomio.
Mubarak kiristää otettaan vallan ohjaksista, mutta hän ei tartu ääri-islamilaisuuden kasvun todellisiin syihin. Niitä ovat köhyys, laaja työttömyys, rehottava korruptio maata johtavan maallistuneen eliitin keskuudessa, lehdistön ja ammattiyhdistysten vapauden kaventaminen, piittaamattomuus ihmisoikeuksista ja poliisin otteiden koveneminen.
Ainoa keino, jolla Egyptin hallitus todellisuudessa pystyisi kammitsoimaan ääri-islamin leviämistä, olisi maan taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien ratkaiseminen. Tätä mieltä on Egyptin korkeimpana oikeusviranomaisena aiemmin toiminut Said Ashawi.
Hän sanoi brittilehti Financial Timesin haastattelussa, että Egyptin hallituksen tulee "siivota korruptio ja laajentaa ilmaisunvapautta. Ennen kaikkea sen täytyy uudistaa islamilaista ajattelua esimerkiksi koulujärjestelmän kautta." Yhdysvallat painostaa
Mubarakin hallitus näyttää kuitenkin pitäytyvän rautanyrkkipolitiikkaan sekä maltillista Muslimiveljeskuntaa että radikaaleja islamilaisryhmiä vastaan. Hallituksen linja ei tunnu aina tyydyttävän edes Egyptin tärkeintä taloudellista tukijaa Yhdysvaltoja.
Washington on useaan otteeseen neuvonut Mubarakin hallitusta laillistamaan Muslimiveljeskunnan. Näin liikkeestä tulisi osa poliittista järjestelmää, mikä heikentäisi äärilaidan islamismia. Mubarak torjuu ehdotuksen vedoten siihen, että veljeskunnan laillistaminen tekisi ääriryhmille helpommaksi tunkeutua sisään yhteiskuntaan.
Yhdysvaltain suurlähetystö Kairossa ei kuitenkaan salaile yhteyksiään Muslimiveljeskuntaan. Washingtonin virallisena politiikkana on kaikkialla seurustella myös opposition kanssa.
Egyptissä Yhdysvaltain lähetystön uskotaan kuitenkin pitävän salaa yhteyttä myös kahteen luvattomaan ryhmittymään. Syynä on se, että Yhdysvallat ei haluaa toistaa Iranin kokemuksiaan. Siellä amerikkalaisilla ei ollut kontakteja islamistien vallankumousryhmiin, joten Yhdysvallat joutui paitsioon kun nämä syöksivät länsimielisen shaahin vallasta 1979.
Nähtäväksi jää, pystyykö Yhdysvallat painostamaan Mubarakia haluamaansa suuntaan. Toistaiseksi Mubarak tuntuu saaneen murhayrityksestä vain uutta puhtia käydä voimalla kaiken kimppuun mikä vivahtaa poliittiselta islamilta. Näin tehdessään presidentti on vaarassa vieraannuttaa itsensä laajasta osasta egyptiläistä yhteiskuntaa, mikä murentaa laillista perustaa hänen hallitukseltaan. (Inter Press Service)
