Belgrad,, 16.06.95 (IPS) – Serbian presidentti Slobodan Milosevic kehuskeli vielä kaksi vuotta sitten, että serbit kestäisivät kansainvälisiä talouspakotteita vaikka tuhat vuotta. Nyt Tynkä-Jugoslavian talous on kuitenkin raunioina ja ainoastaan mustan pörssin kauppa kukoistaa.
YK:n pakotteet kohdistettiin Serbian ja Montenegron muodostamaan Tynkä-Jugoslaviaan siksi, että se sotkeentui Bosnia-Hertsegovinan sotaan. Maa on ollut täydellisessä kauppakiellossa nyt kolme vuotta. Tuontitavaraa on kyllä kulkenut takaoven kautta markkinoille, mutta inflaatio on nostanut hinnat tavallisen kansan ulottumattomiin.
Serbian aiemmin vahva keskiluokka on taloudellisessa mielessä lakannut olemasta. Yhteiskunta on jakautunut kahteen ryhmään, joiden välissä ammottaa syvä kuilu. Yhtäällä ovat ne harvat, jotka ovat onnistuneet lyömään rahoiksi poikkeusoloissa. Toisaalla väestön laaja enemmistö rimpuilee pakotteiden puristuksessa.
Belgradin kaduilla vilahtelee loistoautoja ja uusille asuinalueille nousee hienoja huviloita. Ne ovat uusrikkaiden sotasaalista. Suurin osa ihmisistä pitää loukkaavina lehtimainoksia unelmalomista Brasiliassa tai Thaimaassa. Jotkut kuitenkin ostavat matkoja.
Asiantuntijoiden mukaan uusrikkaiden luokan syntyminen johtuu yhteiskunnan kaiken kattavasta kriminalisoitumisesta, joka kuuluu pakotteiden tuhoisimpiin seurauksiin.
"Yhteiskunta on mädäntynyt ytimiään myöten niin moraalisessa, taloudellisessa kuin sosiaalisessakin mielessä", sanoo tohtori Vladan Vasilijevic Belgradin kriminologian ja sosiologian tutkimuslaitoksesta.
"Kaikkien arvojen täydellinen romahtaminen sävyttää niiden miljoonien ihmisten elämää, jotka yrittävät vain selvitä kovista ajoista hengissä", hän jatkaa.
Asiantuntijat arvioivat, että 2-3 prosenttia Tynkä- Jugoslavian 10,4 miljoonasta asukkaasta valvoo maan koko raha- ja tavaramarkkinoita. Siihen sisältyvät bensiinin salakuljetus, rahanpesu ja muu talouspakotteiden kiertäminen.
Kaupanteko on vaarallista, mutta se myös tuottaa valtavia rahamääriä nopeasti ja yleensä kovassa valuutassa. Pimeä liiketoiminta pitää myös valtion talouden joten kuten pinnalla. "Yhteydet eivät näy päälle päin, mutta kun asioita tutkii tarkemmin, löytää monenlaisia kytköksiä", Vasilijevic kertoo.
Belgradissa ilmestyvä riippumaton Nasa Borba -lehti vahvistaa käsityksen. Sen mukaan musta pörssi, serbien isänmaallisuus ja rikollinen toiminta kietoutuvat yhteen vyyhtiin, joka auttaa hallitusta pysymään vallasssa.
Peliä pelataan kovilla panoksilla: riidat ratkotaan mafiatyylillä, ihmisiä murhataan kaduilla ja hämäräliikemiehiä tapetaan lähes päivittäin auton alle asetetuilla pommeilla.
Vasilijevicin mukaan kaduilla näkyvän väkivallan ohella Tynkä-Jugoslaviassa kukoistaa myös "toisenlainen rikollisuus". Se vaikuttaa kulissien takana ja on maksanut Serbialle satoja miljoonia dollareita kolmen viime vuoden aikana.
Tynkä-Jugoslavian valuuttavarannot imuroitiin lähes tyhjiin 1992-93. Asialla olivat menestyvät vienti- ja tuontifirmat, joiden toimintaa viranomaiset eivät rajoittaneet, sekä hämärät yksityiset pankit.
Yhdysvaltain valtiovarainministeriö julkisti äskettäin 28-sivuisen asiakirjan, jossa luetellaan valuuttapaon toteuttamiseen osallistuneita yksityishenkilöitä ja 850 jugoslavialaista yritystä. Yhdysvallat jäädytti kaikkien listalla mainittujen omaisuuden.
Silmukan kiristyminen Serbian hallituksen ympärillä on saanut presidentti Milosevicin pehmentämään linjaansa siinä toivossa, että kansainvälinen yhteisö luopuisi pakotteista.
Viime lokakuussa Serbian pakotteita helpotettiinkin hieman, kun Milosevic katkaisi kaikki suhteet Bosnian serbeihin. Belgradin lentokenttä saatiin avata kansainväliselle liikenteelle ja Serbialle sallittiin urheilu- ja kuluttuurisuhteet ulkomaailmaan.
Milosevicin sovinnollisuus ei yllätä. Vaikka virallisia tietoja maan taloudellisesta tilasta ei ole esitetty, riippumattomien tiedotusvälineiden kokoamat tiedot paljastavat, että tilanne on katastrofaalinen.
Ekonomska Politika -lehden mukaan teollisuus on lähes kuollut. Tuontiraaka-aineiden ja varaosien puute on alentanut teollisuustuotannon 29 prosenttiin vuoden 1989 tasosta. Vain ruuan ja sähkön tuotanto "pitävät päänsä veden pinnan yläpuolella" , lehti kirjoittaa.
Vreme-lehden mukaan Tynkä-Jugoslavian valuuttavarannot olivat maaliskuussa 1992 noin 2,5 miljardia dollaria (noin 10,8 miljardia markkaa). Kun pakotteet otettiin käyttöön samana kesänä, varantojen ilmoitettiin pudonneen 1,5 miljardiin dollariin (6,5 mrd. mk).
Tammikuussa 1994 valuuttaa oli jäljellä 600 miljoonaa dollaria (2,6 mrd. mk). "Ei ole vaikea havaita, että noin kaksi miljardia dollaria (8,6 mrd. mk) salakuljetettiin maasta", lehti päättelee.
Toinen kuvaava luku kertoo, että kesällä 1992 Tynkä- Jugoslavian ulkomaanvelka oli kahdeksan miljardia dollaria (34 mrd. mk).
Taloustieteilijä Srdjan Petrovic ennustaa, että kun korot otetaan lukuun, summa nousee 11,42 miljardiin dollariin (49 mrd. mk) tämän vuoden loppuun mennessä. "Se tarkoittaa, että meillä ei ole aihetta iloon, vaikka pakotteet poistettaisiinkin. Jokainen meistä on vähintään 1 100 dollaria (4 730 mk) velkaa jollekin ulkomaalaiselle", hän havainnollistaa. (Inter Press Service)
