Maputo,, 27.03.95 (IPS) – Banu Idrisse vakuuttaa, että hänellä sen enempää kuin muillakaan afrikkalaisilla kansanparantajilla ei ole ihmelääkettä aidsiin.
"Mutta me tiedämme, miten aidsiin sairastuneita ihmisiä pitää hoitaa. Osaamme hoitaa myös tuberkuloosia ja ripulia. Pystymme helpottamaan sairaiden tuskia ja olemme juuri oikeita henkilöitä kertomaan ihmisille immuunikadon vaaroista", jatkaa Idrisse, joka on Mosambikin kansanparantajien yhdistyksen vaikutusvaltainen puheenjohtaja.
Mosambikissa on rekisteröity vain tuhat HI-viruksen kantajaa, mutta maan terveysministeriö pelkää, että taudin saaneita on jo yli 10 000.
Eteläisessä Afrikassa sijaitseva Mosambik on vasta päässyt korjaamaan 17 vuotta jatkuneen sisällissodan jälkiä ja maan terveydenhuoltojärjestelmä on yhä raunioina. Maassa on yksi lääkäri 50 000 asukasta kohden.
Mosambikin 16 miljoonasta asukkaasta 70 prosenttia elää maaseudulla, jossa useimpien ihmisten ulottuvilla ei ole muita terveyspalveluja kuin perinteiset kansanparantajat eli curandeirot.
Niinpä Mosambikin terveysministeriö, Punainen risti ja muut aidsin torjuntaan osallistuvat järjestöt pyrkivät yhteistyöhön curandeirojen kanssa.
"Kansanparantajat pystyvät opastamaan HI-viruksen kantajia samaan tapaan kuin lääkärit. He voivat neuvoa potilaita niin ruokavaliossa kuin seksuaalikäyttäytymisessäkin. Pienellä lisäkoulutuksella heistä tulee erinomaisen hyödyllisiä sekä hoito- että valistustyössä", selittää Josefa Marrato terveysministeriöstä.
Parantajien ottamista mukaan aidsin torjuntaan puoltaa moni seikka: heidän tärkeä roolinsa kyläyhteisössä, heidän runsaslukuisuutensa ja muista Afrikan maista saadut hyvät kokemukset.
Mosambikin itsenäistymistä 1975 seuranneella sosialismin kaudella parantajat olivat virallisesti pannassa, mutta kylätasolla he ovat säilyttäneet tärkeän asemansa. Myös pääkaupungissa Maputossa toimii useita tuhansia curandeiroja, kun lääkärien lukumäärä lasketaan sadoissa.
Sosiaaliantropologi Irae Baptista pitää curandeiroja sopivina aids-valistajina varsinkin konservatiivisella maaseudulla. "Aids on sellainen aihe, josta nuori peruskoulun opettaja ei voi puhua oppilailleen. Myös turvaseksistä puhuminen sopii paremmin curandeirolle. Jos hän neuvoo jotakuta käyttämään kondomia, on todennäköistä, että tämä noudattaa ohjetta."
Baptiste muistuttaa, että kansanparantajat ovat hyvin vaikutusvaltaisia henkilöitä, jotka tekevät päätökset yhteisön puolesta. "Sodan aikana he päättivät, lähteekö koko kylä pakolaisleirille Malawin puolelle, vai otetaanko riski ja jäädään kotiin."
Kansanparantajien työstä aidsia vastaan on saatu hyviä kokemuksia muissa eteläisen Afrikan maissa. Etelä- Afrikassa jaettiin pari vuotta sitten aids-tietoutta 28 kansanparantajalle. Hankkeen seurannassa kävi ilmi, että he olivat välittäneet tietonsa taudin leviämistavoista, oireista ja tartunnan ehkäisystä 630 muulle parantajalle.
Mosambikin terveysviranomaiset toivovat oman kampanjansa etenevän yhtä hyvin, mutta myöntävät, että sisämaassa on curandeiroja, joita heidän sanomansa ei tunnu kiinnostavan. "He ovat tarkkoja salaisuuksistaan ja haluavat varmistaa sen, että hekin hyötyvät sopimuksesta jotakin," terveysministeriön Marrato sanoo. (Inter Press Service)
