Abu Dhabi,, 23.01.95 (IPS) – Useimmat Persianlahden arabimaat ovat nyt valmiita antamaan Irakin presidentille Saddam Husseinille anteeksi sen, että tämä miehitti Kuwaitin neljä vuotta sitten ja ottamaan Irakin takaisin riveihinsä.
Tarkkailijoiden mukaan arabit näkevät Irakin vastapainona Iranille, joka on yhä selvemmin noussut Persianlahden mahtivaltioksi.
Lisäksi arabit toivovat, että Irak voisi auttaa loiventamaan Lähi-idän rauhanprosessin vaikutusta, joka pyrkii kasvattamaan Israelin vaikutusvaltaa alueella.
Kuwaitin liittolaismaat Oman, Qatar ja Arabiemiirikuntien liitto (UAE) ovat antaneet viime aikoina Irakia tukevia lausuntoja. Ne ovat myös kannattaneet Irakin öljy- ja taloussaarron purkamista. YK:n turvallisuusneuvosto julisti Irakin saartoon 1991 Persianlahden sodan jälkeen.
Saudi-Arabian ja Kuwaitin edustajat ovat kuitenkin pitäneet naapureidensa lausuntoja ennenaikaisina. Kuwait vaatii, että Irakin on vapautettava 600 sodan aikana kadonnutta henkilöä ennen kuin saarron purkamista voidaan harkita. Kuwaitin mukaan Irak pitää vangittuina kadonneita, joista valtaosa on kuwaitilaisia, mutta joukossa on myös saudiarabialaisia ja joitakin länsimaiden kansalaisia.
Kadonneiden kohtalosta on määrä käydä ensimmäiset neuvottelut Irakin ja Kuwaitin välillä Kansainvälisen punaisen ristin suojissa tammikuun lopulla.
Kuwaitia on jo jonkin aikaa painostettu leppymään Irakille. UAE:n puolustusministeri seikki Mohammed bin Rashid al-Maktum kehotti äskettäin kuwaitilaisia "rakentamaan rakkauden sillat" Irakin kanssa. Hänen mielestään Irak pitää toivottaa tervetulleeksi takaisin arabimaiden yhteisön helmaan.
"Me seisoimme kuwaitilaisten rinnalla ja taistelimme heidän kanssaan kunnes heidän oikeutensa palautettiin, ja nyt irakilaiset kärsivät talouspakotteista, nälästä ja sairauksista. Miten minä arabina voisin sallia irakilaisten lasten ja vanhusten kuolevan nälkään ja sairauksiin", julisti Maktum.
Arabidiplomaattien mukaan taloussaarron vaikutukset Irakiin ovat ankarat. Maan talous on raunioina: hyperinflaatio piiskaa hintoja yhä ylemmäksi, ja välttämättömistä ruoka- ja lääketarvikkeista on pulaa.
Monet opettajat ja muut Irakin valtion palkolliset kieltäytyvät tekemästä työtä, koska heidän kuukausipalkkansa ei kata edes työmatkakustannuksia.
Irakin julkiset palvelut ovat täysin rempallaan. Bagdadin johto on varoittanut, että yli neljää miljoonaa ihmistä palveleva pääkaupungin viemäriverkosto on romahtamisen partaalla pumppulaitteiden ja varaosien puutteen vuoksi.
Aikoinaan kehitysmaiden parhaisiin kuulunut Irakin terveydenhuoltojärjestelmä on sekin romuttunut. Sairaalat kehottavat potilaita tuomaan omat lakanat ja ruokailuvälineet mukanaan. Useimmat sairaalat ovat puolityhjiä, koska niillä ei ole lääkkeitä eikä ruokaa potilaille.
Arabimaiden 20-jäsenisen yhteistyöjärjestön Arabiliiton puheenjohtaja Esmat Abdel Meguid sanoi äskettäin, ettei arabien pitäisi jäädä ikuisesti jakautuneiksi eri leireihin. "Nykyisissä olosuhteissa arabien rivien pitäisi yhdistyä jälleen kansallisen turvallisuutemme suojelemiseksi", hän jatkoi.
Egyptin ulkoministeri Amr Mousa puolestaan on kehottanut purkamaan YK:n pakotteet, jotta 17 miljoonan irakilaisen kärsimykset helpottuisivat. Hän kehui Irakia siitä, että maa täytti YK:n vaatimukset tunnustamalla Kuwaitin itsenäisyyden.
Tarkkailijoiden mielestä arabimaat haluavat Irakin riveihinsä, jotta se voisi taas nousta Iranin vastavoimaksi Persianlahdella. Iran on nyt alueen ainoa maa, jolla on esimerkiksi sukellusveneitä.
Iranin merivoimien varakomentaja sanoi tammikuussa, että hänen maansa on käyttänyt puolustukseen viiden viime vuoden aikana kymmenen miljardia dollaria eli lähes 50 miljardia markkaa.
Riippumattomat lähteet arvioivat Iranin ostaneen yksistään Venäjältä aseita lähes viidellä miljardilla markalla vuodessa. Venäjä on toimittanut Iranille kaksi 3,5 miljardin markan sukellusvenettä, ja kolmannenkin kaupoista on sovittu.
Iranin edustajat ovat viime aikoina koventaneet kielenkäyttöään Persianlahden naapureitaan vastaan. Iran syyttää muita öljyvaltioita UAE:n tukemisesta maiden välisessä alueriidassa sekä yhdysvaltalaisten ja muiden länsimaiden joukkojen tuomisesta alueelle.
Iranin ja UAE:n eripura koskee Persianlahden suulla sijaitsevien Abu Musa -saaren ja Tunbin saariryhmien omistusta. Kiista leimahti liekkeihin 1992, kun UAE syytti Irania alueensa valtaamisesta Abu Musalla ja saaren arabiasukkaiden karkottamisesta.
Iranilainen kansanedustaja Abdolfazl Razawi Ardakani uhkaili tammikuussa arabimaita näiden lasipalatsien tuhoamisella, jos ne havittelevat tuumaakaan Iranin maata.
Hän syytti myös alueen hallitsijoita, varsinkin Omanin sulttaania, rauhan rakentamisesta islamin päävihollisen Israelin kanssa.
Iran vastustaa raivokkaasti kaikkia rauhansopimuksia Israelin kanssa ja yllyttää myös arabimaita hylkäämään meneillään olevan Lähi-idän rauhanprosessin. (Inter Press Service)
