Harare,, 06.01.95 (IPS) – Noel Tewende ei onnistunut saamaan työpaikkaa päätettyään koulun neljä vuotta sitten, joten hän vaelsi Koillis-Zimbabwen kultakentille.
"Olin epätoivoisessa tilanteessa, kun kuulin ystäviltäni, että siellä voi ansaita rahaa kaivamalla kultaa", kertoo 23-vuotias Tewende. Hän sanoo tienaavansa 34-58 markkaa kuukaudessa.
Tewende on koko neljän vuoden ajan käyttänyt elohopeaa erottaakseen kultapölyn muusta maa-aineksesta täysin tietämättömänä elohopean myrkyllisyydestä.
"Kuulin vasta äskettäin radiosta, että elohopea on vaarallista. Me koskemme siihen, itse asiassa sitä on käsissämme koko prosessin ajan. Kun lopetan, säilön elohopean peltitölkkiin, jotta se ei joudu hukkaan", Tewende kertoo.
Yhä useammat zimbabwelaiset altistuvat elohopeamyrkytykselle kultakentillä ja -joilla. Monet heistä ovat talonpoikia, jotka myöhäiset ja riittämättömät sateet ovat pakottaneet jättämään peltonsa. Vapaapäivinä ja viikonloppuisin heidän lapsensa auttavat heitä.
Zimbabwe ansaitsee vuodessa yli 670 miljoonaa markkaa kullalla. Se vastaa noin kymmenesosaa maan bruttokansantuotteesta.
Zimbabwen pienimuotoisen kaivostoiminnan harjoittajien ydistyksen (SSMAZ) mukaan kullanetsijöiden määrä on kaksinkertaistunut parin viime vuoden aikana, ja heitä on nyt 400 000. Noin 80 prosenttia kaivajista on naisia ja lapsia.
Useimmat kullanhuuhtojat toimivat ilman lupaa ja he joutuvat myymään kullan välittäjille mitättömällä hinnalla. Heille maksetaan 36 markkaa grammalta, kun virallinen hinta on 60 markkaa grammalta. Lisäksi elohopeaa käyttävät kullanhuuhtojat vaarantavat oman terveytensä ja vesistöjen elämän.
SSMAZ:n puheenjohtajan Giles Munyoron mukaan elohopean käyttöä on havaittu parin vuoden ajan. Kysynnän kasvu on kaksinkertaistanut elohopean hinnan.
"On kiistämätön tosiasia, että elohopea tuhoaa elämää, ja sen käyttö on saatava loppumaan", sanoo Munyoro. Hän muistuttaa, että kultaa etsivillä talonpojilla ei ole mitään laillisia keinoja päästä käsiksi elohopeaan. "Sitä varastetaan isoilta kaivoksilta, ja myrkyllinen aine kulkeutuu sellaisten ihmisten käsiin, jotka eivät ole perillä vaaroista."
Zimbabwelainen Ympäristö 2000 -järjestö on kehottanut maan hallitusta tutkimaan, miten kullanhuuhtojat saavat elohopeaa ilman lupia. Samalla pitäisi selvittää myrkyn vaikutusta ihmisiin ja luontoon.
"Olemme havainneet, että kaloihin kerääntynyt elohopea vaikuttaa enemmän kuin vedessä oleva, ja saastunutta kalaa syövät ihmiset kärsivät vakavista terveyshaitoista", sanoo järjestön edustaja.
Elohopeamyrkytys aiheuttaa vatsakipuja, oksentelua, päänsärkyä, vapinaa, ripulia, tajuttomuutta ja jopa sydämen pysähtymisen.
SSMAZ koettaa selvittää kullanhuuhtojille elohopean vaaroja. Se on pyytänyt valtiolta tukea hankkeelle, mutta sitä ei herunut, koska viranomaiset eivät halua olla missään tekemisissä laittomasti toimivien ihmisten kanssa.
Munyoron kokemuksen mukaan kullanhuuhdontaa on kuitenkin mahdotonta estää. "Jos lähetämme armeijan ja poliisin joukot sitä lopettamaan, niin ne päätyvät itse huuhtomaan kultaa. Ihmiset tietävät, että vesi loppuu, jos he tuhoavat joen, mutta heillä ei ole vaihtoehtoja."
"He eivät huuhdo kultaa tullakseen rikkaiksi niin kuin elokuvissa, vaan pysyäkseen hengissä. Monet eivät edes haluaisi mennä veteen, koska he tietävät, että siellä piilee monia vaaroja käärmeistä krokotiileihin ja moskiittoihin. Jos ihmiset aiotaan saada lopettamaan kullanhuuhdonta, heille on tarjottava jokin muu elinkeino tilalle", painottaa Munyoro. (Inter Press Service)
