Kairo, 02.01.95 (IPS) – Pieni Netzarimin juutalaissiirtokunta sijaitsee Lähi-idässä Gazan kaistaleen syrjäisillä hiekkadyyneillä. Palestiinalaisille tuo aidattu alue symboloi vihattua Israelin miehitysvaltaa, joka alkoi vuoden 1967 sodasta.
Syksyllä 1993 aikaansaatu Lähi-idän
rauhansopimus antoi Gazan arabialueet
palestiinalaisten hallintaan. Nezarim on sen
jälkeen joutunut toistuvasti rauhansopimusta
vastustavien palestiinalaisryhmien hyökkäysten
kohteeksi.
Luopuminen Netzarimista on
Israelille mahdoton ajatus. Sitä pidettäisiin
ensi askeleena tiellä, joka johtaisi
arabialueiden miehityksen purkamiseen kokonaan.
Siihen Israel ei ole vielä valmis.
"Noiden maiden jättäminen on meille hyvin
vaikeata. Unelmamme oli asuttaa alue ja tehdä
siitä turvallinen koti kaikille", selittää
Joshua Teitelbaum Tel Avivin yliopistosta.
Gazassa asuu vain 3 000 juutalaista.
Toisella Israelin miehitysalueella Jordanjoen
länsirannalla heitä on sen sijaan 120 000.
Länsirannan paljaille kukkuloille rakennetut
upouudet juutalaissiirtokunnat näyttävät
enemmän tieteiselokuvan linnoituksilta kuin
ihmisasumuksilta. Tämän alueen tuleva hallinto
on paljon visaisempi kysymys kuin Gazan ja
kädenvääntö siitä jatkuu Israelin ja
palestiinalaisten Kairossa käytävissä
neuvotteluissa.
Palestiinalaiset
jakautuvat melko tasaisesti kahdelle
miehitysalueelle: Gazassa heitä asuu 850 000 ja
Länsirannalla 1,2 miljoonaa.
Israel
tarjoutui äskettäin vetämään joukkonsa
arabikaupungeista muutaman päivän ajaksi, jotta
Jasser Arafatin johtamat palestiinalaiset
voisivat pitää vaalit. Kukaan ei yllättynyt
siitä, että Arafat torjui ehdotuksen.
Tarjous oli merkki siitä, että Israel ei
edelleenkään pysty sulattamaan ajatusta
lopullisesta vetäytymisestä arabialueilta.
Israelin armeija sanoo, että joukkojen
poistaminen miehitysalueilta veisi kolmesta
kuuteen kuukautta. Jopa Israelin pääministeri
Jitzhak Rabin myöntää, että Länsirantaan
takertuminen ei anna turvallisuustakuita
Israelille.
Israelin hallitusta
huolestuttaakin eniten Länsirannan 120 000
juutalaisen siirtokuntalaisen turvallisuus.
Valtaosa heistä on muuttanut alueelle
pikemminkin taloudellisista kuin ideologisista
syistä.
Neuvottelut Gazan kaistaleen 3
000 juutalaisen turvallisuudesta veivät
seitsemän kuukautta eli neljä kuukautta aiottua
pidempään. Länsirannan juutalaisten kohtalosta
neuvotteleminen uhkaa muodostua loputtomaksi
painajaiseksi.
"Me emme mieluiten
kohtaisi koko ongelmaa. Vyyhti on niin suuri ja
sotkuinen, että sen ratkaiseminen on valtava
tehtävä, koska jokainen pieni yksityiskohta on
selvitettävä", sanoo Dan Schueftan Haifan
yliopistosta.
Israelilaiset tutkijat
arvioivat, että siirtokuntalaisista
kymmenisentuhatta on kovan linjan poliittisia
aktivisteja. Tuhannet muut kannattavat heitä,
mutta vain moraalisesti. Enemmistö
juutalaisista muutti miehitysalueille halpojen
asuntojen vuoksi ja suostuisi lähtemään sieltä
käypää korvausta vastaan.
Eristääkseen
kaksi väestönosaa toisistaan Israel on
ehdottanut Länsirannalle samanlaista
järjestelyä kuin Gazassa. Se tarkoittaa
ohikulkutien rakentamista jokaiseen
palestiinalaiskaupunkiin, jotta juutalaiset
voivat välttää niitä. Teillä partioivat sekä
israelilaiset että palestiinalaiset poliisit.
Ulkopuolisen silmissä järjestely
näyttää kaikessa monimutkaisuudessaan
lähestulkoon naurettavalta.
Gazassa
israelilaisten täytyy rakentaa kaksi siltaa
alueen tärkeimmän etelästä pohjoiseen vievän
tien yli yhdistääkseen tien länsipuolella
sijaitsevat siirtokunnat itäpuolelle jäävään
Israeliin. Länsirannalla samanlaisia
operaatioita olisi tehtävä satapäin, jos arabit
ja juutalaiset halutaan pitää erossa tosistaan.
Vaihtoehtoisiakin ratkaisumalleja on
esitetty. Molemmat osapuolet pitävät suurimpien
siirtokuntien purkamista epätodennäköisenä.
