New York, 11.11.02 (IPS) – Irakilaisten elinympäristö samoin kuin sen asukkaiden sekä mahdollisten hyökkääjien terveys ovat suuressa vaarassa, jos uusi sota alkaa, varoittavat asiantuntijat ja ympäristöaktivistit.
Vuonna 1991 käyty Persianlahden sota – jota Yhdysvallat kutsui Operaatio aavikkomyrskyksi – jätti Kuwaitiin ekologisen kaaoksen. Irak teki osuutensa sytyttämällä vetäytyessään öljylähteitä tuleen, ja Yhdysvallat levitti autiomaahan valtavat määrät köyhdytettyä uraania sisältäviä ammuksia.
USA käytti sekä Persianlahdella 1991 että Kosovossa 1999 uraaniammuksia, jotka pystyvät puhkaisemaan rakennusten ja panssariajoneuvojen seiniä.
Washingtonissa toimiva Centre for Defence Information kertoo, että mahdollisessa hyökkäyksessään Irakiin Yhdysvallat voisi nyt käyttää neljää köyhdytettyä uraania sisältävää asetyyppiä. Ne ovat erityisesti maajoukkojen tueksi suunniteltu A-10 Thunderbolt -hävittäjä, Apache- ja Cobra-helikopterit sekä M1A1 Abrams -panssarivaunut.
"Näitä aseita epäilemättä käytetään, sillä Washington on tehnyt selväksi, että se haluaa pommittaa bunkkereita ja tappaa niin monia Irakin johdon jäseniä kuin mahdollista", International Action Center -järjestön edustaja John Catalinotto sanoo. Järjestö kuuluu uraaniammusten kärkevimpiin arvostelijoihin.
Catalinotto varoittaa, että USA:n suunnitelma voisi levittää suuret määrät köyhdytettyä uraania viiden miljoonan asukkaan Bagdadin ympäristöön.
Maailman terveysjärjestö WHO muistuttaa, että todennäköisimmin uraanin vaikutuksille altistuvat avustustyöntekijät ja saastuneiden alueiden asukkaat.
"Persianlahden sota aiheutti syöpien lisääntymisen Irakissa. Tapausten määrä nousi viisi-seitsemänkertaiseksi vuotta 1991 edeltäneeseen tasoon verrattuna", Bagdadin Mansourin sairaalan johtaja, patologi Loua'i Latif Kasha kertoi uutistoimisto Reutersille lokakuussa.
"Köyhdytettyä uraania sisältävien pommien säteily aiheuttaa leukemiaa ja kilpirauhassyöpää", hän jatkoi.
Yhdysvalloissa moni Aavikkomyrskyn veteraani kärsii yhä vammoista ja mystisistä sairauksista. Heitä ajatus uusien joukkojen lähettämisestä alueelle ei innosta.
"Tiede on osoittanut ehdoitta, että veteraanien sairaudet eivät johdu sotastressistä vaan altistumisesta vailla virallista hyväksyntää oleville rokotteille ja pillereille sekä lukuisille muille asioille, joita ei ole vielä tutkittu", Steve Robinson sanoo. Hän johtaa Washingtonissa toimivaa Persianlahden sodan kansallista resurssikeskusta.
"Hallituksemme on jättänyt vuoden 1991 Persianlahden sodan veteraanien kokemukset omaan arvoonsa. Aikooko Amerikka katsoa sivusta uutta tragediaa, joka olisi voitu välttää?" hän tiukkaa.
Yhdysvaltain puolustusministeriö tuli omissa tutkimuksissaan siihen tulokseen, ettei köyhdytetty uraani aiheuta merkittävää terveysriskiä. Veteraaniryhmien valitukset eivät ole tätä kantaa muuttaneet.
Myös eräät riippumattomat tutkijat pitävät uraaniammusten vaaroja liioiteltuina.
"Yleisesti ottaen olen sitä mieltä, että nämä ammukset ovat vaarallisia, mutta eivät syistä, joita niiden vastustajat esittävät. Ne eivät ole vaarattomia, mutta niiden terveys- ja ympäristövaikutuksia Persianlahden sodassa ja Kosovossa on yliarvioitu", Bulletin of Atomic Scientists -julkaisun päätoimittaja Stephen Schwartz sanoo.
Rauhanryhmät ja veteraanijärjestöt jankuttavat silti, ettei Persianlahden oireyhtymäksi kutsutuille vaivoille ole esitetty tolkullista selitystä.
Veteraanivirasto julkaisi huhtikuussa raportin, jonka mukaan kaikista 1991 Persianlahdelle lähetetyistä sotilaista kolmannes on valittanut terveysongelmista. Sodan kaikkiaan 200 000 veteraanista on sen jälkeen kuollut 9 600.
"Emme koskaan saaneet varmuutta siitä, minkä tekijöiden yhdistelmä sairastutti Persianlahdella 1991 yli 100 000 Yhdysvaltain palveluksessa ollutta. Monet epäilyksenlaisista tekijöistä ovat kuitenkin edelleen olemassa", Catalinotto huomauttaa.
"Köyhdytetty uraani, monenlaiset rokotteet ja altistuminen Yhdysvaltain pommi-iskuissa vapautuville myrkyllisille aineille ovat edessä nytkin."
Ympäristönsuojelijoita huolestuttavat myös mahdolliset öljypäästöt, jos Yhdysvaltain joukot miehittävät Irakin. Maan öljyvarat ovat vähintään 112 miljardia tynnyriä.
Kun Irakin joukot vetäytyivät Kuwaitista 1991, ne sytyttivät tuleen yli 700 öljylähdettä. Palojen sammuttaminen kesti kahdeksan kuukautta, ja valtava nokipilvi pimensi taivaan niin, että autot joutuivat käyttämään ajovaloja päivälläkin.
Lisäksi Irak päästi tahallaan Persianlahteen noin 11 miljardia tynnyriä öljyä. Kymmenen vuotta myöhemmin tiedemiehet totesivat merellisen ekosysteemin toipuneen verrattain hyvin, mutta 40 prosenttia Kuwaitin makean veden varastoista oli pysyvästi tuhoutunut hiekan läpi tihkuneen öljyn vuoksi.
Green Cross International -järjestö arvioi Kuwaitin kärsimien ympäristötuhojen arvoksi 40 miljardia euroa.
Harva epäilee, että Irakin presidentti Saddam Hussein tuikkaisi tuleen omia öljylähteitään mahdollisessa tulevassa sodassa. Pommitukset tai muut syyt voivat niitä kuitenkin sytyttää, ja palojen saaminen hallintaan Irakin kokoisessa maassa on vaikeaa.
Ympäristöjärjestöt varoittavat, että osa Irakin öljylähteistä sisältää huomattavat määrät kaasua, mikä mutkistaa palomiesten työtä entisestään.
(Inter Press Service)
