Teheran, 22.12.08 (IPS) – Olisiko neuvoteltu sopimus Iranin ja Yhdysvaltain välillä mahdollinen, jos Barack Obama antaisi oikeat signaalit? "Kyllä, mutta…", vastaavat Teheranissa haastatellut iranilaiset asiantuntijat.
Iranin johtajat ovat pitkään unelmoineet sopimuksesta Washingtonin kanssa. Osapuolten ajatukset sen sisällöstä ovat kuitenkin etäällä toisistaan.
Washington keskittyy pohtimaan, miten Iran luopuisi uraanin rikastamisesta. Iranilaiset taas haluavat suhteisiin perustavia muutoksia. Oletus Yhdysvaltain vihamielisyydestä leimaa nyt kaikkea Iranin politiikkaa.
"Niin kauan kuin yhteisymmärrys puuttuu, kaikki Yhdysvaltain toimet huolestuttavat meitä", johtaja Hamid Reza Dehghani Iranin virallisesta politiikan ja kansainvälisten suhteiden tutkimuslaitoksesta summaa.
Iran kuitenkin katsoo, että sillä voisi olla Yhdysvaltain kanssa yhteisiäkin intressejä, kuten al-Qaidaan liittyvän islamilaisen terrorismin torjuminen.
Nimettömänä esiintynyt Iranin ulkoministeriön neuvonantaja ei pidä yhteisymmärrystä mahdottomana. Jaettu näkemys Irakista ja Afganistanista olisi hänen mukaansa sen edellytys.
Aiheita käsiteltiin Iranin ja USA:n salaisissa diplomaattitapaamisissa Genevessä vuoden 2001 lopulta kevääseen 2003, jolloin presidentti George W. Bushin hallitus lopetti keskustelut.
Dehghanin mukaan Iranin hinku neuvotella USA:n kanssa Irakista nyt johtuu Iranin voiman kasvusta. Samalla Iran epäilee, pitääkö Yhdysvallat sanansa ja vetää joukkonsa Irakista vuoden 2011 loppuun mennessä.
Epäilyä vahvistaa se, että vetäytymispäätöstä ajoivat Irakin hallituksessa "Iranille ystävälliset voimat" eli shiiapuolueet.
Dehghani muistuttaa, että Irakin armeija ja turvallisuusjoukot ovat amerikkalaisten perustamia ja "niiden johtajat eivät suhtaudu Iraniin ystävällisesti".
Jos Iran ja Yhdysvallat pääsisivät sopimukseen keskinäisen vihanpidon lopettamisesta, se lisäisi USA:n Irakista vetäytymisen todennäköisyyttä, Dehghani sanoo. Hän arvioi, että pääsyy amerikkalaisjoukkojen oloon Irakissa on juuri Iranin vaikutuksen patoaminen.
Afganistanista puhuttaessa iranilaiset muistuttavat lyhyestä vaiheesta syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen, jolloin Iran ja USA toimivat yhdessä al-Qaidaa ja Talebania vastaan. Yhdysvaltain uuskonservatiivit lopettivat harmonian lyhyeen, mutta Iranin mielestä juuri näin pitäisi jatkaa.
Dehghani vihjaa, että Irania huolestuttaa enemmän kiihkomielisten sunnien valtaannousu Afganistanissa kuin Barack Obaman aie lähettää sinne lisää joukkoja.
Iran sen sijaan vastustaa Afganistanin presidentin Hamid Karzain ehdotusta neuvotteluista Talebanin kanssa. Yhdysvaltain tuki hankkeelle olisi "suuri virhe", Dehghani sanoo.
Hänen mukaansa neuvotteluja voivat kannattaa eurooppalaiset ja arabimaat, mutta eivät "Yhdysvaltain todelliset päättäjät", koska ajatus ei saa kansalta tukea.
Iranin ydinohjelman ohella tulenarin asia suhteissa Yhdysvaltoihin lienee Iranin tuki Hizbollahille ja muille Israelia vastaan toimiville järjestöille.
Keväällä 2003 Iran tarjoutui salaa tukemaan Arabiliiton Lähi-idän rauhansuunnitelmaa, joka edellytti, että Iran tunnustaa Israelin.
Yhdysvallat ei ottanut tarjousta todesta, vaan arveli sen edustavan vain Iranin silloisen presidentin Mohammad Khatamin ympärillä toimineen pienen uudistusmielisen ryhmän kantaa.
Iranin vanhoillista nykyjohtoa tukeva päätoimittaja Amir Mohebbian kuitenkin katsoo, että Yhdysvaltain ja Iranin sopimus voisi auttaa USA:ta ratkaisemaan Palestiinan kysymyksen.
Hänen mukaansa Iranin jyrkkä linja Israelia vastaan on suunnattu lähinnä alueen arabiväestölle.
"Se on iskulause. Iran sanoo, että emme voi hyväksyä Israelin olemassaoloa, mutta iskulauseiden ja toiminnan välillä on ero", Mohebbian selittää.
Iranin ulkoministeriössä Yhdysvaltain-suhteista vastaava Ali Akbar Rezaie pitää sovinnon pääesteenä USA:n pelkoa Iranin alueellista suurvalta-asemaa kohtaan.
"Ennemmin tai myöhemmin heidän on tunnustettava se", hän sanoo.
(Inter Press Service)
