New York, 28.10.02 (IPS) – Katsaus sairaanhoidon tilaan Yhdysvalloissa auttaa ymmärtämään, miksi YK varoittaa terveydenhuollon heikkenevän kehitysmaissa. Ammattitaitoinen henkilökunta muuttaa köyhistä maista muualle, muun muassa USA:han, jossa sairaalat nyt jo suorastaan tappelevat työntekijöistä.
Yhdysvalloissa tehtyjen selvitysten mukaan yhä useammat terveydenhuollon ammattilaiset valittavat palaneensa loppuun kovan työpaineen alla. Toisaalta suurkaupunkien sairaalat arvioivat menettävänsä noin 900 000 euroa vuodessa hoitohenkilökunnan suuren vaihtuvuuden vuoksi.
Taistelu henkilökunnasta on ajanut sairaalat kilpailemaan "työhöntulobonuksilla". Jotkut sairaalat maksavat palkkioita myös työntekijöille, joiden vihjeet johtavat uuden hoitajan palkkaamiseen. Keikkatyövoiman käyttö on myös yleistynyt.
Asiantuntijat ennustavat Yhdysvaltain terveydenhuollon henkilökuntapulan vain pahenevan lähitulevaisuudessa, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle ja hoitoa tarvitsevien vanhusten määrä kasvaa.
YK:n alainen Maailman terveysjärjestö (WHO) varoittaa, että kehitysmaiden terveydenhuoltoa uhkaa todellinen ahdinko rikkaiden maiden hoitajapulan ja globalisaation seurauksena.
"Jos kansainvälinen yhteisö ei puutu tähän kehitykseen, monien terveydenhuollon järjestelmien toimintakyky vaarantuu vakavasti", WHO:n pääjohtaja Gro Harlem Brundtland vetoaa.
Muutosta ei kuitenkaan ole näköpiirissä. Talousvaikeuksista ja terrorismin pelon aiheuttamista maahanmuuton rajoituksista huolimatta Yhdysvallat ottaa vastaan tuhansittain hoitoalan ihmisiä kehitysmaista.
Eikä USA ole ainoa. Huolimatta lupauksistaan jättää kehitysmaiden terveydenhuolto rauhaan Britannia houkutteli viime vuonna 2 114 sairaanhoitajaa Etelä-Afrikasta, 994 Intiasta, 473 Zimbabwesta, 207 Pakistanista ja 195 Ghanasta, kertoo Guardian-lehti.
Yhdysvallat imee yksinään puolet koko maailman aivovuodosta. Health Forum Journalin mukaan Yhdysvaltain lääkäreistä 20 prosenttia ja sairaanhoitajista 10 prosenttia on ulkomailta muuttaneita.
Yhdysvaltain sairaanhoito-oppilaitosten yhdistyksen raportti vuodelta 1999 puolestaan paljastaa, että alalla opintonsa aloittaneiden määrä supistui 1997 liki seitsemän prosenttia edellisvuotisesta ja 1998 edelleen lähes kuusi prosenttia.
"Pula hoitohenkilökunnasta saavuttaa huippunsa vuonna 2010", New Jerseyssä toimivan Rutgersin yliopiston sairaanhoidon professori Ganga Mahat ennustaa. Hänen mukaansa kuilua ei täytä sekään, että muiden alojen ihmiset hankkiutuvat hoitotehtäviin.
"Siirtymä johtuu siitä, että hoitoalalla on yhä työtä tarjolla päinvastoin kuin monissa muissa ammateissa. Se ei kuitenkaan riitä täyttämään hoitoalan tarpeita määrällisesti eikä laadullisesti. Ala on kriisin partaalla", Mahat jatkaa.
Hoitajien pestaaminen ulkomailta on hänen mukaansa vääjäämätöntä, aiheutuipa siitä kehitysmaille millaisia ongelmia tahansa.
British Medical Journalin mukaan kehitysmaat maksavat kalliin hinnan aivovuodosta. Esimerkiksi Etelä-Afrikasta on muuttanut pois vähintään joka kolmas lääkäriksi valmistunut. Filippiiniläisiä sairaanhoitajia on ulkomailla töissä 150 000 ja zimbabwelaisia 18 000.
On laskettu, että Afrikka menettää 184 000 euroa jokaisen muualle muuttavan koulutetun ammatti-ihmisen mukana.
Nepalilainen nukutuslääkäri Joytsna Neopane on muuttanut äskettäin New Yorkiin ja saanut vastikään työluvan. Työpaikan saatuaan hän arvelee ansaitsevansa vähintään 225 000 euroa vuodessa.
"Vertaa sitä alle sataan euroon, joka oli kuukausipalkkani katmandulaisessa sairaalassa. Se selittänee, miksi tuhannet lääkärit Intian niemimaalta päätyvät tänne", hän sanoo.
Thaimaa on poikkeus kehitysmaiden joukossa sikäli, että se on onnistunut kääntämään aivovuodon takaisin kotiin. Houkuttimina on avokätistä rahoitusta tutkimukselle ja muita taloudellisia etuja.
British Medical Journal ehdottaa, että aivovuodosta kärsiville maille maksettaisiin korvausta menetyksistään. "Kansakunnan älyllisistä voimavaroista pitäisi päästä neuvottelemaan teollisuus- ja kehitysmaiden kesken samaan tapaan kuin henkisen omaisuuden patenttioikeuksista", lehti pohtii.
(Inter Press Service)
