Berliini, 26.02.07 (IPS) – Saksalle kuuluva Syltin saari on menettänyt vähintään 800 000 kuutiota hiekkaa sydäntalven ankarien myrskyjen ja tulvien seurauksena. Tuvalun saarivaltio maapallon toisella puolella on samanlaisessa kurimuksessa.
Pohjanmeressä aivan Tanskan tuntumassa sijaitseva Sylt on suurin Saksalle kuuluvista Pohjois-Friisein saarista ja suosittu matkailukohde.
Tuvalun saarivaltio sijaitsee Polynesiassa eteläisellä Tyynellämerellä ja käsittää yhdeksän korallikalkista rakentunutta atollisaarta. "Tuvalu hukkuu", on ollut saarivaltion hätähuuto jo vuosien ajan.
Riskiryhmään kuuluu lukuisia muitakin maapallon saaria, muun muassa Karibianmerellä. Niitä uhkaa lämpötilan nousu, joka kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan voi olla jopa neljä astetta vuoteen 2100 mennessä.
Kasvihuonekaasuista johtuva ilmaston lämpeneminen sulattaa napajäätiköitä ja nostaa merenpintaa. Samalla myrskyt voimistuvat ja tuulet sekä sateet käyvät entistä rajummiksi.
IPCC:n helmikuisen raportin mukaan merenpinta voi kohota 28-43 senttiä, mikä johtaisi monen matalan saaren katoamiseen.
"Syltin hiekan häviäminen ja rantojen tuhoutuminen on erittäin vakavaa", sanoo Jürgen Jensen, jonka Saksan valtio on pestannut tutkimaan rannikon tilaa ja suojelua.
"Pääongelma on se, että viime syksynä ja tänä talvena myrskyt, kovat tuulet ja isot aallot, ovat olleet miltei jatkuvia. Jos tulva käy saaren kallioiden kimppuun, seurauksia on vaikea korjata", Jensen pohtii.
Talven hiekkakato Syltillä on tehnyt tyhjäksi osan viimevuotisista rantojen kunnostustöistä, jollaisia on tehty jo monena vuotena. Saaren korkein kohta kohoaa 52 metriä merenpinnasta.
Jensenin mukaan 90 kilometriä pitkän Syltin katoaminen muodostaisi vakavan vaaran rannikolle. "Sylt on luonnon muovaama aallonmurtaja", hän muistuttaa.
Vain 27 neliökilometrin laajuisessa Tuvalun saarivaltiossa merenpinnan nousu uhkaa koko 12 000 hengen väestöä.
"Olemme peloissamme ja huolissamme. Eikä meillä ole muuta paikkaa, minne mennä, jos joudumme pois saariltamme. Mutta vielä on aikaa tehdä jotakin", Tuvalun edustaja Enele Sopoaga vetosi syyskuussa YK:ssa.
Sopoaga muistutti, että ilmastonmuutoksen vaikutukset kurittavat kovimmin pieniä köyhiä saarivaltioita. Kyseiset 51 maata tuottavat yhdessä alle prosentin maailman kasvihuonekaasupäästöistä.
Karibialla esimerkiksi Neitsytsaariin kuuluva St.Thomas uhkaa jäädä veden alle. Lisäksi meriveden lämpötilan ja happamuuden nousu tuhoaa koralliriuttoja ja sen myötä koko meriluonnon monimuotoisuutta.
Karibian säätieteilijöiden suurin huolenaihe on kuitenkin IPCC:n ennuste pyörremyrskyjen yleistymisestä ja voimistumisesta.
"Valtameren lämpötila on tärkein pyörremyrskyn kehittymiseen vaikuttava tekijä. Jos lämpötila nousee, hurrikaanikausi pahenee ja pitenee", Neitsytsaarten yliopiston valtamerentutkija Roy Watlington kertoo.
Hänen mukaansa se tuhoaisi saarten rannikot ja samalla niille eniten tuloja tuovan matkailuelinkeinon. Tuhoon olisi tuomittu myös Karibian satamien ja rannikkokaupunkien siirtomaa-arkkitehtuuri.
YK laski jo vuonna 2003, että pyörremyrskyjen lisääntymisestä koituisi Karibian 11 saarivaltiolle yhteensä liki miljardin dollarin (760 miljoonan euron) tappiot.
Tulvien ja korallien tuhoutumisen ohella YK ennustaa ilmaston lämpenemisen aiheuttavan Karibialla juomavesivarantojen suolaantumista, eroosiota ja tautiepidemioita.
(Inter Press Service)
