Valtioiden rooli väkivallantekijöinä on yleistynyt. Israel ja Kongon demokraattinen tasavalta olivat vastuussa suurimmasta osasta tapauksia.
Naureen Hossain ja Estrella Gutiérrez (Geneve – IPS) Kaksi juuri julkaistua YK:n raporttia vahvistaa lapsiin kohdistuvan väkivallan kasvaneen huomattavasti konfliktioloissa. Väkivallan määrä on korkein sitten YK:n lasten ja aseellisten konfliktien toimintaohjelman perustamisen vuonna 1996.
”Vuosi 2025 oli epäilemättä yksi pahimmista vuosista lastensuojelun historiassa siitä lähtien, kun seuranta alkoi”, YK:n lasten ja aseellisten konfliktien erityisedustaja Vanessa Frazier sanoi.
YK:n pääsihteerin vuosiraportin mukaan lapset joutuivat 35 558 vakavan oikeudenloukkauksen uhreiksi aseellisissa konflikteissa vuoden 2025 aikana. Ainakin 24 174 lasta tapettiin, vammautui, hyväksikäytettiin seksuaalisesti, kidnapattiin, joutui pakkotyöhön tai suljettiin humanitaarisen avun piiristä, mikä on ennätysmäärä.
Tapaukset ovat lisääntyneet vuosi vuodelta jo neljän vuoden ajan. Lapsia tapettiin jopa 34 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024. Yhteensä 14 224 lasta kuoli tai vammautui pysyvästi.
Humanitaarinen apu evättiin ainakin 8 322 lapselta ja 5 129 lasta kaapattiin. Aseelliset ryhmät värväsivät tai hyväksikäyttivät 6 607:aa lasta, ja 1 667 lasta pidätettiin perusteena todellinen tai väitetty yhteys aseellisiin ryhmiin. Uhreista vähintään joka kolmas oli tyttö.
Raportin tiedot perustuvat YK:n tarkastamiin lähteisiin.
Valtiot väkivallantekijöinä
Vuoden 2025 luvut poikkeavat edellisvuosista paitsi määrältään myös väkivallantekijöiden suhteen.
Ensimmäistä kertaa YK:n lasten ja aseellisten konfliktien toimintaohjelman perustamisen jälkeen valtioiden joukot olivat vastuussa suurimmasta osasta vakavista oikeudenloukkauksista.
Lapset altistuvat valtiolliselle väkivallalle konfliktioloissa monin tavoin. Tahallisen tappamisen ja vammauttamisen lisäksi valtiot kurjistavat lasten elämää tuhoamalla kouluja ja sairaaloita tai ottamalla niitä sotilaalliseen käyttöön sekä estämällä humanitaarisen avun jakelun.
Aseelliset yhteenotot ja yleistyvä laajavaikutteisten räjähteiden käyttö tiheästi rakennetuilla alueilla vaikuttavat myös lapsiin. Tekoälyn ja autonomisten asejärjestelmien käyttö on myös muuttanut sodankäynnin luonnetta.
Valtioiden yleistynyt lapsia vahingoittava toiminta kriisialueilla on ristiriidassa kansainvälisten sopimusten kanssa. Kaikki YK:n jäsenmaat Yhdysvaltoja ja Somaliaa lukuun ottamatta ovat sitoutuneet Lasten oikeuksien sopimukseen, joka velvoittaa valtioita suojelemaan lapsia väkivallalta.
Frazier näkee tilanteen ilmentävän kasvavaa halveksuntaa kansainvälistä oikeutta ja lasten oikeuksia kohtaan.
”Se, että lasten suojelemisesta vastuussa olevat valtiot tuottavat kärsimystä lapsille, on merkki kansainvälisen lain kunnioituksen rapautumisesta. Ihmisyyden, erilaisuuden kunnioittamisen, suhteellisuuden ja välttämättömyyden periaatteet on palautettava – poikkeuksetta.”
Hän huomauttaa, että tilanne on ristiriitainen myös sikäli, että lasten ja aseellisten konfliktien toimisto perustettiin YK:n piiriin juuri valtioiden aloitteesta.
”Mandaatti luotiin suitsimaan aseellisia ryhmiä sekä ei-valtiollisia toimijoita, jotka toimivat lain ulkopuolella. Emme voi missään tapauksessa hyväksyä sitä, että valtiolliset toimijat, joiden tulisi toimia lain raameissa, laiminlyövät lakia.”
Lapset sotarikosten ja kansanmurhan uhreina
Systemaattisinta lasten oikeuksien polkemista aseellisissa konflikteissa harjoittivat Israel, Palestiinan miehitetyt alueet, Myanmar, Somalia, Nigeria sekä Kongon demokraattinen tasavalta.
Israelin joukot olivat vastuussa 12 455 vakavasta oikeudenloukkauksesta, mikä on lähes kolmannes kaikista YK:n tietoon tulleista tapauksista. Kongon demokraattinen tasavalta oli 4 114 vakavan lapsiin kohdistuneen väkivallanteon, kuten 519 kuolemantuottamuksen ja 1 067 lasten kaappauksen, takana.
YK:n itsenäisen tutkintakomission tuore raportti vahvistaa YK:n pääsihteerin vuosiraportin tulokset ja syventää niitä palestiinalaisalueiden osalta. Komissio tarkasteli palestiinalaislasten oikeuksien loukkauksia alkaen Hamasin hyökkäyksestä Israeliin lokakuussa 2023 aina tulitauon solmimisen yli maaliskuun loppuun 2026 saakka.
Raportti toteaa, että Israelin lapsiin kohdistama väkivalta Palestiinan miehitetyillä alueilla täyttää sotarikosten ja ihmisyyttä halventavien rikosten tunnusmerkit. Israelin viranomaiset ja turvallisuusjoukot ovat tahallisesti hyökänneet ja tappaneet palestiinalaislapsia sekä tuhonneet heidän lapsuutensa.
”Kerättyjen todisteiden perusteella raportti toteaa, että Israelin viranomaiset ja turvallisuusjoukot ovat syyllistyneet sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan, mukaan lukien syrjintään, Gazassa”, kertoo oikeustieteen asiantuntija Srinivasan Muralidhar, joka toimii tutkintakomission puheenjohtajana.
Komissio toimii YK:n ihmisoikeusneuvoston alaisuudessa. Viime vuonna komissio katsoi, että Israel harjoittaa Gazassa kansanmurhaa. Raportin mukaan palestiinalaislapsiin kohdistuva väkivallantekojen tutkinta vahvistaa päätelmän kansanmurhasta.
Israelin toiminta on strategista
Palestiinalaislasten kohtaama väkivallan volyymi on poikkeuksellisen suuri.
Yli 20 000 palestiinalaislapsen raportoitiin kuolleen ja 44 000 lapsen vammautuneen lokakuun 2023 ja lokakuun 2025 välisenä aikana. Lähes joka kolmas miehitetyillä alueilla kuolleista oli lapsi. Monet lapset kuolivat ilmaiskuissa, joissa käytettiin laajalle alueelle vaikuttavia räjähteitä.
Raportissa kerrotaan myös droonien, tarkka-ampujien ja muiden aseiden aiheuttamista vammoista erityisesti päähän ja ylävartaloon. Palestiinalaislapsiin kohdistuvat ihmisarvon loukkaukset ovat myös yleisiä niin sanotun Gazan sodan sekä tulitauon aikana. Komissio raportoi lasten nälkäkuolemista, amputaatioista, kidutuksesta, seksuaaliväkivallasta sekä hyökkäyksistä terveydenhuolto- ja koululaitoksia vastaan.
Raportin mukaan 97 prosenttia Gazan kouluista on tuhoutunut ja 95 prosenttia yliopistoista on vaurioitunut. 22 yliopistoa 38:sta on täysin tuhottu. Hyökkäysten seurauksena lapset menettävät oikeutensa koulutukseen, ja palestiinalaisen yhteiskunnan sosiaalinen ja henkinen perusta murenee.
Todisteet viittaavat järjestelmälliseen toimintamalliin, jonka tarkoituksena on tuhota palestiinalaisväestö, kokonaan tai osittain, tiheään asutulla 365 neliökilometrin alueella, raportissa todetaan.
”Palestiinalaislasten ja raskaana olevien naisten selviytyminen liittyy olennaisesti Palestiinan kansan itsemääräämisoikeuteen. Hyökkäämällä lapsia kohtaan Israel heikentää palestiinalaisyhteiskunnan perustaa”, Muralidhar toteaa.
Komissio keräsi raporttia varten tietoa haastattelemalla uhreja ja silminnäkijöitä, mukaan lukien lapsia. Raportti perustuu myös lääketieteellisiin raportteihin, oikeuslääketieteelliseen analyysiin, valokuviin, videoihin sekä digitaalisesti varmennettujen avoimiin lähteisiin.
Väkivallan suitsiminen on vaikeaa
Molemmat raportit korostavat, että lapsiin kohdistuvat väkivallanteot rikkovat kansainvälistä oikeutta, ja vetoavat väkivallan lopettamisen puolesta. Oikeudenloukkauksiin puuttuminen on kuitenkin erityisen vaikeaa.
Raporttien voima perustuu niiden näyttöön: ne todistavat lapsiin konfliktin alla kohdistetun väkivallan laajuutta ja intensiteettiä. YK:n pääsihteerin raportti nimeää oikeudenloukkauksiin syyllistyviä valtioita, mikä voi mainehaitan vuoksi kannustaa sormella osoitettuja valtioita kaidalle tielle. YK:n tutkimuskomission raportti voi toimia lähteenä jo käynnissä oleville ja uusille oikeusjutuille.
Frazierin mukaan YK:n pääsihteerin raportin tarkoitus on toimia ”vastuunkannon välineenä” kannustamalla YK:n jäsenmaita tarvittaviin toimiin lasten suojelemiseksi aseellisissa konflikteissa. Eritysedustaja vaatii valtioita laatimaan toimintasuunnitelmia lasten suojelemiseksi ja aseellisissa ryhmissä toimineiden lasten kuntouttamiseksi.
Teknologiayhtiöitä ja sosiaalisen median alustoja kehotetaan estämään palveluissaan lasten värväys aseellisiin ryhmiin. Frazier käy myös dialogia väkivaltaa harjoittavien valtioiden kanssa, mikäli ne ovat avoimia sille.
Tutkintakomissio pyytää YK:n jäsenmaita tekemään kaikkensa palestiinalaislapsiin kohdistuvien oikeudenloukkausten selvittämiseksi ja tekijöiden vastuuseen saattamiseksi. Se suosittaa esimerkiksi rikoksista epäiltyjen henkilöiden ja organisaatioiden tutkimista kansallisissa tai kansainvälisissä oikeusistuimissa, Kansainvälisen rikostuomioistuimen pidätysmääräysten noudattamista sekä harkintaa asekaupoissaan.
(Inter Press Service)
