Kolumbian Amazonin alueella metsää raivataan kokaviljelmiksi, karjalaitumiksi ja laittomiksi kuljetusreiteiksi. Metsäkatoa pahentavat huonosti kohdennetut tuet.
San José de Guaviare, Kolumbia 18.05.2026 (IPS) Savu kohoaa yhä pystyssä seisovien puiden välistä. Salaiset tiet halkovat laidunmaita, jotka olivat aiemmin metsän peitossa.
14-paikkaisesta lentokoneesta siellä täällä näkyvät tulipalot merkitsevät metsäkadon alkua Serranía de Chiribiqueten kansallispuiston yllä Kolumbian Amazonilla.
Viljelijät sytyttävät palot raivatakseen puita kuivana kautena. Seuraavien kuukausien aikana palaneet kannot väistyvät kokaviljelmien tieltä.
Taivaalta katsottuna kokapensaat näyttävät vihreiltä pumpulipalloilta, jotka on aseteltu suorakulmaisille metsälaikuille täydellisiin riveihin.
Nämä pellot selittävät pitkälti Kolumbian nykyhistoriaa. Kokan viljely kasvoi voimakkaasti 1980- ja 1990-luvuilla, kun huumekartellien merkitys nousi ja ne alkoivat viedä kokaiinia kansainvälisille markkinoille.
Kasvu teki väkivallasta ja turvattomuudesta pysyvän osan maan arkea. Väkivallan ja kokaviljelyn aiheuttaman metsäkadon pysäyttämiseksi hallitukset ovat vuosien ajan painostaneet viljelijöitä siirtymään muihin viljelykasveihin ja elinkeinoihin, kuten karjatalouteen.
Rauhansopimus jätti jälkeensä valtatyhjiön
Tänä vuonna tulee kuluneeksi kymmenen vuotta Kolumbian hallituksen ja Kolumbian vallankumouksellisten asevoimien Farcin välisestä rauhansopimuksesta.
Farcin hajottua syntynyt valtatyhjiö ja valtion heikko valvonta johtivat kuitenkin uusien aseellisten ryhmien syntymiseen. Ne alkoivat vallata maata Kolumbian Amazonilla ja muuttaa sitä laidunmaiksi tai kokapelloiksi.
Hallituksen tuki karjataloudelle sekä kyvyttömyys puuttua aseellisten ryhmien toimintaan ovat pahentaneet metsäkatoa, sanovat ympäristöjärjestöt. Vuosina 2015–2024 Kolumbian Amazon menetti lähes 800 000 hehtaaria alkuperäismetsää.
Satelliittiseurantaan perustuvan analyysin mukaan kyseessä on pahin metsäkatojakso 40 vuoteen.
Presidentti Gustavo Petron ajama “täydellisen rauhan politiikka” pyrkii uusiin rauhansopimuksiin ja taloudellisten vaihtoehtojen tarjoamiseen aseellisille ryhmille.
Osana rauhansopimusta Petro on edistänyt biotaloutta eli luonnon kanssa sopusoinnussa tehtävää tulonhankintaa. Käytännössä se voi tarkoittaa esimerkiksi siirtymistä ympäristöystävällisempään peltometsäviljelyyn. Laittomille elinkeinoille on tarjottu vaihtoehdoksi myös kestävää matkailua.
Suurimman paineen alla ovat Guaviaren, Caquetán, Metan ja Putumayon alueet. Luonnonsuojelun ja kestävän kehityksen säätiön FCDS:n pitkäaikaisen seurannan mukaan 80 prosenttia alueella raivatusta maasta on muutettu laittomiksi laidunmaiksi. 15 prosenttia on otettu kokaviljelmien käyttöön ja kaksi prosenttia sen kuljetusreiteiksi.
Kolumbiassa käydään parhaillaan presidentinvaaleja. Samalla maa keskustelee jälleen vanhasta ongelmasta, jossa aseellinen konflikti, järjestäytynyt rikollisuus ja syrjäisten suojelualueiden hallinta kietoutuvat yhteen.
Vaalien lopputulos määrittää maan metsäpolitiikan sekä strategiat, joilla väkivaltaan ja metsäkatoon pyritään puuttumaan.
Kokasta karjaan
Guaviaren alue on Andien alueen viljelijöille helpoimmin saavutettava osa Amazoniaa. Sen pääkaupunki San José de Guaviare sijaitsee noin 400 kilometrin päässä Bogotásta.
Siksi Guaviare on ollut vuosikymmeniä yksi kokaviljelyn tärkeimmistä keskuksista.
Olmes Rodríguez saapui Guaviareen teini-ikäisenä vuonna 1995 kun hänen veljensä toivat hänet alueelle kokateollisuuden lupaaman vaurauden houkuttelemina.
Nyt 47-vuotias Rodríguez on työskennellyt kokaiinituotannon eri vaiheissa lehtien keräämisestä aina ”kemistiksi” asti, joka valmistaa kokalehdistä kokaiinin perustana toimivaa tahnaa.
Hän kertoo ensimmäisten vuosien olleen tuottoisia. Vuonna 2002 silloinen presidentti Álvaro Uribe kuitenkin kiristi laittomien viljelmien vastaista politiikkaa. Se ajoi Rodríguezin kaltaisia viljelijöitä karjatalouteen.
Seuraavina vuosina karjatalous kasvoi nopeasti myös suojelualueilla ja alkuperäiskansojen mailla. Amazonilla karjatalous on harmaata aluetta: toiminta itsessään on laillista, mutta sitä harjoitetaan usein laittomasti raivatuilla mailla.
Aseelliset ryhmät hyötyvät metsäkadosta
Karjalaumojen hallitseman maiseman näennäinen rauha rikkoutuu usein väkivallalla.
Tammikuun puolivälissä 26 ihmistä teloitettiin aseellisessa hyökkäyksessä El Retornossa, 30 kilometrin päässä San Josésta. Viranomaisten mukaan uhrit olivat todennäköisesti Estado Mayor Central -nimisen aseellisen ryhmän jäseniä. Ainakin neljä alaikäistä kuoli.
Guaviaren hallinnasta kilpailevat ennen kaikkea Estado Mayor Central ja sen kilpailija Bloque Jorge Suárez Briceño. Molempia johtavat entiset Farcin jäsenet.
Aseelliset ryhmät hyötyvät myös maatalouteen liittyvästä metsäkadosta.
González ja useat kostoa pelkäävät nimettöminä pysyttelevät karjankasvattajat kertovat pitävänsä karjaa suurilla tiloilla, jotka on rekisteröity muiden nimiin.
Lisäksi karjankasvattajia ja maanomistajia kiristetään maksamaan rahaa suojelusta. Kolumbiassa tätä kutsutaan nimellä ”vacuna”, rokote, tai ”vallankumousvero”.
Paikalliset tuottajat kertovat joutuneensa viime vuosina tällaisten vaatimusten kohteiksi. Eräs karjankasvattaja näyttää käsinkirjoitetun kuitin, vahvistaakseen ”veron” maksamisen Farcista irtautuneelle ryhmälle.
Myös San José del Guaviaren lähellä karjavaakaa pitävä Carlos vahvistaa kiristyksen. Hänen yrityksessään eläimet punnitaan ennen myyntiä, ja näin määritetään karjan hinta. Paikalliset karjamarkkinat hyvin tunteva Carlos kertoo, että ”rokotteen” määrä vaihtelee.
”Joillakin alueilla määrää yksi ryhmä, toisilla toinen.”
Tuet voivat pahentaa metsäkatoa
Karjatalous saa edelleen valtion tukia, joihin ei yleensä liity ympäristönsuojeluvaatimuksia.
Lisäksi käytössä on laittomien viljelmien korvaamista koskeva kansallinen ohjelma. Hallitus loi ohjelman tarjotakseen vaihtoehtoja kokalle, mutta käytännössä se on edistänyt epävirallista karjataloutta ja metsäkatoa Amazonilla.
FCDS:n mukaan kolmasosa alueen 42 000 ohjelmasta hyötyneestä perheestä sijoitti varansa karjaan, ja karjakanta kasvoi 86 prosenttia vuosien 2017–2024 välillä.
Lokakuussa 2025 Cundinamarcan tuomioistuin määräsi Kolumbian hallituksen tarkastelemaan uudelleen metsiä vahingoittavaa politiikkaa ja kannustimia. Lisäksi sen tuli parantaa tuotteiden, kuten karjan, maidon, kullan ja puutavaran, jäljitettävyyttä.
Hallitus on ryhtynyt toteuttamaan joitakin toimia, kuten parantamaan jäljitettävyyttä. Työkalun käyttöönotto on yhä vaiheessa, eikä tuloksia ole julkaistu.
Ympäristöministeriö ei vastannut tätä reportaasia varten esitettyihin kysymyksiin käytössä olevista strategioista.
Koka leviää taas suojelualueille
Pitkän laskukauden jälkeen kokan viljely on viime vuosina alkanut jälleen kasvaa.
YK:n mukaan laittomien viljelmien pinta-ala Kolumbian Amazonin metsäkatoalueella kasvoi lähes 90 prosenttia vuosina 2019–2023 ja nousi 13 500 hehtaariin.
Koko alueella kokan viljelyyn käytettiin vuonna 2023 yli 64 000 hehtaaria.
Viimeaikainen kasvu johtuu osittain kysynnän lisääntymisestä. Kysyntä on kasvanut erityisesti Euroopassa, YK:n vuoden 2025 maailman huumeraportti kertoo.
Kokaiinimarkkina on myös huomattavasti tuottoisampi kuin luonnonsuojeluun liittyvät hankkeet. FCDS:n mukaan kokaiinin myynti voi tuottaa yli 128 miljoonaa euroa satokautta kohden. Vertailun vuoksi hiilikrediittien ja laillisten paikallisten tuotteiden viennin kaltaiset hankkeet tuottavat noin 47 miljoonaa euroa vuodessa.
Farcin toisinajattelijoiden lisäksi alueella toimii muita puolisotilaallisia ryhmiä ja huumekartelleja. Raportit alaikäisten sekä alkuperäiskansojen ja afrokolumbialaisten yhteisöjen jäsenten pakkorekrytoinnista ovat lisääntyneet.
Samaan aikaan kokaviljelmät leviävät suojelualueille ja alkuperäiskansojen maille. Osa niistä näkyy neljä tuntia kestäneellä ylilennolla Nukakin luonnonsuojelualueella ja Nukak Makun alkuperäiskansojen alueella.
”Nukak Makun alkuperäiskansojen aluetta koetellaan sekä poliittisesti että oikeudellisesti”, sanoo lennon järjestäneen FCDS:n puheenjohtaja Rodrigo Botero.
Boteron mukaan alkuperäiskansojen alueella on tapahtunut merkittäviä muutoksia karjatalouden ja kokan viljelyn seurauksena, ja poliittinen paine suojelualueita kohtaan tulee kasvamaan.
FCDS:n tutkimuksen mukaan kokaviljelyn ja karjatalouden leviäminen suojelualueille uhkaa myös alueen ekosysteemien välisiä yhteyksiä. Alueella kohtaavat savannien, Amazonin, Andien ja Guayanan ekosysteemit.
”Koko maailmassa ei ole todennäköisesti toista paikkaa, joka olisi ekosysteemiltään yhtä monimuotoinen”, Botero sanoo.
Yli 196 000 hehtaarista kartoitetuista ekologisista käytävistä – alueista, jotka yhdistävät eri elinympäristöjä toisiinsa – lähes 65 prosenttia oli vuoteen 2025 mennessä hakattu tai heikentynyt.
Botero korostaa, että alueella kohtaavat savannien, Amazonin, Andien ja Guayanan ekosysteemit.
”Koko maailmassa ei ole todennäköisesti toista paikkaa, jossa olisi yhtä paljon monimuotoisuutta pinta-alaa kohden.”
Metsänsuojelusta etsitään elinkeinoa
Työskenneltyään kokateollisuudessa Olmes Rodríguez asettui San José del Guaviaren maaseudulle, missä hänestä tuli yhteisöjohtaja. Vuonna 2018 hän sai paikallisyhdistysten neuvoston puheenjohtajana Norjan hallitukselta rahoitusta agroekologisten käytäntöjen käyttöönottoon maatiloilla.
Hankkeen käynnistäminen edellytti kuitenkin ensin Farcista irtautuneiden ryhmien hyväksyntää.
”Täällä pitää olla varovainen. Ennen jokaista hanketta tapasin alueella vallanpitäjät. Sen ansiosta emme kohdanneet ongelmia tai uhkauksia”, Rodríguez sanoo.
Kun lupa oli saatu, hanke alkoi kouluttaa seitsemän Serranía de Chiribiqueten kansallispuiston valuma-alueen yhteisön tuottajia peltometsäviljelyyn. Tällaisissa viljelyjärjestelmissä käytetään puita ja pensaita lisäämään kestävyyttä.
”Päätimme keskittyä paikallisten palmulajien asaín ja sejen tuotantoon”, Rodríguez kertoo.
Nykyisin hankkeessa on mukana yli sata Guaviaren perhettä. Kaikki ovat allekirjoittaneet metsänsuojelusopimuksia Amazonin kestävän kehityksen viraston CDA:n kanssa, joka on Guaviaren tärkein ympäristöviranomainen.
Monet mukana olevista perheistä, myös Rodríguezin oma perhe, yrittävät yhä sovittaa yhteen kestävää tuotantoa ja karjataloutta, joka on heidän tärkein toimeentulonsa.
Rodríguez uskoo, että monet pienet ja keskisuuret tilat ovat valmiita sijoittamaan metsien suojeluun perustuvaan talouteen.
Suurin osa hankkeessa mukana olevista perheistä elää alueilla, joilta metsä on jo hakattu. Rodríguez on yrittänyt näyttää heille, että metsän säilyttäminen voi turvata myös heidän toimeentulonsa tulevaisuuden.
”Metsä antaa meille hengittämämme ilman, juomamme veden ja eläimet, joita syömme. Jos kaadamme kaiken, meille ei jää enää mitään tuotettavaa.”
(Inter Press Service, Dialogue Earth)
